Nyt saa Etelänristi silmissä aina avaimen muodon, ja sinisen järven talo kaukana haaveitten ja unelmien päätekohdassa tuntuu saavuttamattomalta onnelta.
KATKERIA MUISTOJA
Puosu kiehuu pahaa sisua, joka on jo niin ylitsevuotavaa, että siitä saan osani minäkin syytön, joka kuolemanväsyneenä, märkänä ja viluisena olen vetäytynyt parraspuun suojaan. Kryssipurjeen keskustaan on syntynyt suuri repeytymä, tuuli repii korviahuumaavalla räiskeellä reikää suuremmaksi, kahveli ylhäällä pimeydessä lentää raivoissaan edestakaisin ja kaiken kurjuuden lisäksi, nyt kun hyvät neuvot olisivat kalliit ja taitoa kysytään, päästää Iso-Jim vallin kädestään irti. Koko rumilus, raskas kahveli, putoaa rusahtaen kannelle repien alastullessaan purjeen ukkosenkaltaisella jyrinällä kahtia. Mustissa, sateesta kiiltävissä öljyvaatteissa olevat miehet hyppäävät nopeasti syrjään. Puosun taskulamppu sammuu, ja hänen huuliltaan kuuluu tukahdutettua murinaa, jonka melkein voisi käsittää nyyhkytykseksi.
Miehet haukkuvat perämiestä sen kuin väsymykseltään jaksavat. Miksi jätti alaskiskomisen viimeiseen hetkeen? Nyt työntyvät mustat aallot kannelle kuohuvana, vaarallisena massana, ja ehtimiseen täytyy tarrautua mastoon, puomeihin ja köysiin kiinni, ellei halua tulla pestyksi yli laidan ulkopuolella kiehuvaan hornankattilaan. Mahtavat vesivuoret heittävät laivaa kuin lastua laineilla, ja kallistumishetkinä, jolloin purjeet aaltojen välissä eivät saa tuulta, vapisee laivan runko kuin horkassa. Keulan sukeltaessa aaltojen välistä ylhäältä riehuvan rajuilman piiriin, tarttuu tuuli hirvittävällä voimalla velttoihin purjeisiin ja kuuluu kuin kanuunan jysähdys, kun purjeet ja puomit silmänräpäyksessä heittäytyvät toiselle laidalle. Mesaani saatiin viimeisessä hetkessä alas, kryssipurje halkesi, ja toisia odottaa sama kohtalo, ellei pidetä kiirettä.
Perämies itse, hurja ja raaka mies, jonka syytä tämä mieletön purjehdus on, on mennyt ruoriin ja nyrkiniskulla lähettänyt ruorimiehen alas kannelle. Hänen hermostumisensa kiihtyy samassa mitassa kuin tuulen voima kasvaa. Nyt on tuulta! Sen voima on jo kymmenen beaufortia, nyt jo kaksitoista ja kaikki hornanhenget tanssivat laivan ympärillä. Ne repivät purjeet, ne murskaavat vihaisesti syöksyvillä vesimassoilla kaikki kannen vesiryöpyissä uivat irtonaiset esineet, ja lopuksi ne raivokkaina tarttuvat laivan runkoon ja vapisuttavat sitä niin, että me hampaat suussa kalisten odotamme mastojen katkeavan.
Tuulen vingunnan ja koskenkaltaisen kuohun lävitse kuuluu kiivas yhtämittainen soitto. Perämies takoo ruorikelloa hurjana raivosta. Hän tahtoo itse tulla huutamaan ja raivoamaan; hullu puosu pudottaa vielä mastot niskaan. Yksi keulassa kyyröttävästä joukosta lähtee ruoriin loikkien luukulta luukulle ja väliin epätoivoisesti tarrautuu puomeihin kiinni. Kuohuva vaahto kietoo hänet näkymättömään verhoon, ja tuuli vie häneltä öljyhatun päästä, mutta perille hän tuntuu pääsevän, sillä hetken kuluttua ryntää perämies, väliin vedessä kaulaa myöten kahlaten, keulaan päin. En voi olla ihailematta tämän miehen alkuperäistä voimaa. Hän huitoo käsillään, sukeltaa ryöppyyn kirous huulillaan ja kimpoaa huohottaen kannesta vantteihin kiinni. Hänen rintansa on komeasti kaarella, hän puuskuttaa, ja kuulen miten hän potkii parraspuuta voimattomassa raivossaan, kuin sisuaan purkaakseen.
Hän ilmestyy keskellemme tuulispäänä ja lähettää raivosta vapisevalla äänellä vanhan Joen etu-huippupurjetta kokoon käärimään. Hän on pirullisella tuulella, sillä Joe on jo yli kuudenkymmenen, ja vahva mieskin vapisee ylös tuijottaessaan.
Vanha Joe on kauhusta kalpeana. Tuuli on vienyt lakin ja harmaa tukka on harillaan kuohujen repimänä. Vanhuksen valkoinen parta tutisee, kun hän katsoo ylös etumaston huippuun, joka pitkissä kaarissa kiitää edestakaisin pimeässä yössä laivan heilahduksien mukana.
Perämies potkaisee häntä, ja me muut tunnemme olevamme suuria raukkoja. Meidän tulisi lyödä perämiestä, takoa hänen päätään parraspuuhun ihmistapojen opettamiseksi, mutta me emme uskalla.
Joe lähtee ylös, ja koko ajan seuraavat perämiehen sadatukset hänen jokaista askeltaan.