(Annikki ja kalastajat menevät, Vainio pysäyttää Annikin.)
ANNIKKI. No mitä nyt.
VAINIO. Tahdon puhua kanssasi.
ANNIKKI. Mistä?
VAINIO. Tärkeästä asiasta.
(Vie Annikin syrjään.)
Kuule Annikki, ole varoillasi. On asioita, joilla ei leikitä. Oletko nähnyt, kuinka Eero on tullut synkäksi. Hän on mies eikä mikään tyhjäntoimittaja ja hänellä on vakavat aikomukset. Muista se!
ANNIKKI. Vai on Vainio ruvennut papiksi. Se toimi ei ole tuottavaa näin saaressa.
VAINIO. Älä laske leikkiä. Asia on vakavampi kuin luuletkaan. Tiedäthän, että Eerosta nyt kohta tulee vakinainen luotsi, ja hän on kauan odottanut sitä voidakseen naida sinut. Sinä olet ollut hänen valittunsa ja tiedät, että niin tulee käymään. Muista, että herra ei sinua ota vaimokseen. Sen tekee vaan vertaisesi. Ja kun hän on kunnon mies, et saa hänen kanssaan leikkiä.
ANNIKKI. Kuulkaa Vainio. Miksi te puhutte minulle tuosta herrasta. Hän on vaan tahtonut maalata minun kuvani eikä muuta. Enkö saa antaa hänen sitä tehdä? Vai mitä? Eikö se ole minun asiani, joka ei liikuta teitä eikä Eeroa? Eero on kunnon mies, sen tiedän, ja minä kunnon tyttö, sen tiedän myös.