HELKA.
Hetket tyhjätkin kuluvat.
Myöhäist' on. Menen jo maata.
AINIKKI.
Hänestä uneksi, äiti!
HELKA (mennessään).
Tulta hoida; ovi lukitse!
Luojat sua suojelkohon.
Kolmas kohtaus.
AINIKKI yksin. Sitten LEMMINKÄINEN.
AINIKKI (oven suljettuaan). Oi, unonen, urho pieni, piltti kultakutrillinen, sammal silkkinen vetäise, pane paras pään-alainen äidilleni armahalle! Kehitä kerältä tuskat, aattehet alinomaiset, souda sormin vienoin, hienoin, hänen hastensa hopeita, jotta kuivuis kyynelhelmet poskella punattomalla, valmuleyhkän leyhytellen. (Hiljainen hoputus ovelle.) Kuka on yössä kulkemassa? kodinko haltia koputti? vaiko ilkeä Ajatar Metsolan pimentomailta?
LEMMINKÄINEN (ulkona).
Ainikki, avaja!
AINIKKI.
Kelle?
LEMMINKÄINEN.
Verevälle veiollesi.
AINIKKI (aukaisee).
Lemminkäinen! Viljon veikko!