Kalle. Kas niin, nyt rupeaa päätäsi pyörtämään. Niinkuin matemaatillista kuviota saisi puodista ostaa! Viiva on pituus ilman leveyttä, ja sirkkelillä ei ole alkua eikä loppua.
Kaisa. Juuri niinkuin sinunkin. Jos sinä koetat yhä edespäin tulla niin kauhean oppineeksi, niin tulee sinusta viimein pituus ilman leveyttä, ja sinun tuumillasi ei ole alkua eikä loppua.
Kalle. Sinä joudut kuin joudutkin kiinni geometriassa. Nyt minä pinnistän sinua aritmetiikilla.
Kaisa. No, mitä se nyt taas on?
Kalle. Se on luvunlasku-oppi. Osaatko kertomataulun? Kahdeksan kertaa kahdeksan, mitä se on?
Kaisa (sukkelasti). Kuusikymmentäneljä.
Kalle. Oikein. Ota siitä pois seitsemän.
Kaisa. Seitsemän siitä on viisikymmentäseitsemän.
Kalle. No, lisää siihen viisitoista.
Kaisa Seitsemänkymmentäkaksi.