"Hyvästi, poika", sanoi orava. Kului hetkinen, — kuului suhinaa ilmassa, ja kanahaukka, joka oli satakielinen, kysyi: "miksi itket?" "Enkö itkisi", sanoi Hegesippus, "kun en tiedä, miten voisin osata kotiin metsän läpi?"
"Mutta sinähän tiedät melkein kaikki!" sanoi kanahaukka, joka oli satakielinen.
"Niin", sanoi poika, "enhän minä juuri kaikkia tiedä, mutta tiedänhän kuitenkin koko joukon."
"Hyvästi vaan", sanoi kanahaukka.
Nyt tuli mehiläisparvi ja kysyi samaten: "miksi itket?"
"Enkö nyt itkisi sellaisen ja sellaisen asian tähden?" sanoi Hegesippus niinkuin ennenkin.
"Mutta tiedäthän sinä koko joukon", surisi mehiläisparvi.
"Enhän minä juuri kovin paljoa tiedä, mutta tietänenhän kuitenkin vähäsen."
"Hyvästi", sanoivat mehiläiset.
Taas oli poika aivan yksin. Mutta silloinpa tulikin koko suuri metsä hänen luoksensa: korkeat kuuset, solakat koivut, matalat pajapensaat, pienet pihlajantaimet, puolukankukat, kanervat, harakanvarpaat ja kaikki kysyivät ystävällisesti: "miksi itket?"