Varmuus anna, onni, oi!
Ruusu, toivoin, kuullos mua,
Onkohan vai eikö sua?
Barbra.
Kaksitoista kello jo
Kohta on; käyn kotio.
(Satavuotinen Sanna astuu köyryisenä ja kainalosauvan nojassa sisälle.)
Sanna.
Mitä kuulin! onko kellä
Ruusu-neiti muistossa?
Barbra.
Erehdyitte, äiti hellä;
Kotiin käykää rauhassa!
Florestan.
Muistatteko? Prinsessanko?