Lasi on paljoa tiheämpää kuin ilma: siksi murtaa paksu lasi hyvin valon säteet. Jos otan pyöreän lasikappaleen, joka on molemmin puolin mykevä, näenpä tavallisella matkalla kaikkia suurempana, kuin itsestään ovatkaan. Sellaiset suurennuslasit ovat ihmeellisiä läpikatsottaessa, kun niillä katsotaan aivan pieniä kappaleita. Isällä on sellainen lasi, jota hän kutsuu tulilasiksi, ja sillä sytyttää hän piippunsa, sillä se kokoaa auringon säteet yhteen polttopilkkuun. Äidillä ovat silmälasit mykevästä lasista, kun hän ei näe selvästi likeltä. Ontevilla lasilla nähdään kaikkia pienempänä kuin ovatkaan; sellaisia silmälasia pitää lukkari, joka on likinäköinen eikä näe hyvästi pitkälle matkalle. Ja jos sovitan useita mykeviä lasia kohtalaisesti pitkään putkeen, niin saan siitä kiikarin, joka samalla näyttää isontavan edessä olevat kappaleet ja tuovan ne likemmä.
Joka kerran kun seison auringon paisteessa eli istun valkean lekolla, tunnen auringon ja tulen samalla paistavan ja lämmittävän. Ajattelen silloin usein itsekseni: kuka tiesi, jos ei valo ja lämmin ole juuri samaa, joka ilmestyy kahdella eri tavalla? Toisella kerralla olen nähnyt valon lämpimättä, niinkuin kiiltomadon, ja lämpimän valotta, niinkuin kylmää naulaa takoessa, siksi että se tulee aivan kuumaksi. Silloin olen ajatellut: ihmeellisiä ovat luonnon voimat!
Olen havainnut lämpimäin kappaletten antavan lämmintänsä kylmille kappaleille; mutta silloin menettävät lämpimät kappaleet lämpimäänsä. Jos tartun talvella rautalukkoon, tunnenpa, kuinka se viepi lämmintä kädestäni. Olenpa havainnut muutamain kappaletten pikemmin kuin toisten tulevan kylmiksi eli lämpimiksi. Saatan pitää hiiltä hyppysissäni vaikka sen toinen pää on tulinen. Mutta jos kiehutan vettä rautapannussa ja tartun käsin sen rautaseen varteen, niin se polttaa. Jos pannussa on puinen varsi, tohdin siihen kyllä tarttua. Siitä tiedän raudan ja kaikkein metallein olevan hyviä lämpimänjohdattimia, mutta puun, kiven, villan, ilman, veden ja muiden kappaletten johdattavan hitaammasti lämmintä läpitsensä. Siksi rakennetaan huoneita puusta eli kivestä. Sillä jos niitä rakennettaisiin raudasta, niin olisivat ne tukalaksi asti lämpimät kesällä ja hirveän kylmiä talvella. Siksi pidämmekin mieluisimmasti villa-vaatteita, jotka eivät päästä lämmintä ulos ja kylmää sisälle. Sentähden on Jumalakin vaatettanut monta eläintä turkkiin, joissa ovat karvat eli villa. Ja siksi pidetään kaksinkertaisia akkunoita talvella, sillä ruutuin välissä oleva ilma estää tulemasta kylmän ulkoa ja lämpimän sisäpuolelta.
Mitä on siis lämmin? Niin, mitä se itsessään on, sitä en voi sinulle sanoa. Lämpimäksi kutsumme sitä, joka on yhtä lämmin eli lämpimämpi kuin oma ruumiimme, ja kuumaksi sitä, joka on vielä paljoa lämpimämpi. Mutta kylmää on se, joka on omaa ruumistamme kylmempi. Se tulee usein harjaumisesta. Jos usein lämmittelein valkean lekolla, tulenpa viluisemmaksi ja aremmaksi, kuin ennen olin. Ensin tultuani saunaan, on minusta siinä hirmuisen kuuma, ja meressä uidessani on minusta ensin vesi hirveän kylmää. Mutta vähitellen totun siihen. Siitäpä käsitän kuumuuden ja pakkasen olevan vaan vähä enemmän eli vähä vähemmän lämmintä.
En kuitenkaan sentähden voi tottua kaikkeen kuumuuteen, enkä kaikkeen kylmyyteenkään. Jos kosken paljaalla sormellani hiillokseen eli liekkiin eli tuliseen rautaan, saanpa rakon sormeeni, sillä nahka turmeltuupi siinä. Silloin ei ole hyvä pistää sormeani kylmään veteen, sillä siitä alkaa sitä pahemmin pakottaa. Kuuma kuumaa ja kylmä kylmää vastaan. Jos heti pidän sormeani kuumuudessa, niin pääsen rakosta. Jos olen hyvin palavissani ja juon kylmää vettä eli jäähdyn ilmassa, niin vilustun ja siitä sairastun. Käteni, jalkani ja poskeni saatan palelluttaa kylmänä talvipäivänä, niin että ne jähmettyvät ja tulevat valkeiksi ja turriksi. Jos niitä silloin lämmitän valkealla, tulevat ne heti kipeiksi, ja niitä alkaa pakottaa. Näinpä kerran ukon kävelevän puujaloilla. Hän oli palelluttanut jalkansa metsässä. Kotiin tultua oli hän lämmittänyt niitä valkean paisteella, ja nyt tulivat kuoleman vihat jalkoihin, niin että lääkärin täytyi sahata ne poikki. Mutta jos hieron paleltunutta kättä, jalkaa eli poskea hyvin lumella, niin tulevat ne viimein hyviksi. Niin voidaan saada henki ihmisiinkin, jotka löydetään pakkaisesta hengetönnä metsässä eli maantiellä. Voipi niinkin olla, että ne ovat kokonaan paleltuneet hengettömiksi. Samalla lailla saatetaan kuolla tulesta eli kovasta kuumuudesta.
Ihmeellistä on nähdä kuinka kappale isonee, kun sitä kuumennetaan, ja pienenee jäähdyttyänsä. Jos minulla on rautakanki, joka sopii paraiksi reikään, ja kuumennan tuliseksi kangin, eipä se mahdukaan enää samaan reikään, ennenkuin on jäähtynyt kylmäksi. Miksikä kuumentaa seppä kärrynrattaan selkärautaa, ennenkuin panee sen rattaan ympäri? Siksi että selkärauta kuumana on suurempi; mutta jäähdyttyä kutistuu se kokoon ja puristuu lujempaan rattaan selkään. Miksikä nurkat paukkuvat talvella? Siksi kuin seinähirret halkeilevat, kun on lämmin sisällä ja kylmä ulkopuolella. Miksikä putoaa sormus sormestani, kun pistän sen kylmään veteen? Siksi kun sormi kutistuu enemmän kuin sormus. Miksikä kuohuu vesi padassa, joka on sillä täytetty? Siksi kun vesi paisuu lämpimästä enemmän kuin pata.
Miksikä siis pata kiehuu? Siksi kun kuuma vesi padan pohjalla kevenee, nousee ylöspäin pintaan ja pakottaa muun veden pois edestään. Siitä tulee liike padassa. Pohjassa oleva vesi tulee viimein niin kuumaksi, että se muuttuu höyryiksi ja nousee poreina eli kuplina ylöspäin. Jos tämä höyry lasketaan kylmän putken lävitse, niin jäähtyy se ja tulee jälleen vedeksi; ja niin tisleerataan juoksevia aineita. Ja samalla lailla kuin lämmin vesi nousee ylöspäin padassa, niin nousee lämmin ilmakin ylöspäin huoneessa. Sen kyllä tunnen saunan lavalla.
Mutta vaikka kaikki muut kappaleet kutistuvat pienemmiksi pakkasessa, niin tekee vesi kokonaan toisin, sillä se paisuu muuttuessaan jääksi. Jos putelin täytän vedellä ja panen sen pakkaseen, niin särkyy puteli. Jos reijän poraan kiveen, täytän reijän vedellä ja lyön tulpan sen suulle, niin kivi halkeaa, kun vesi on talvella jäätynyt reijässä. Sentähden on jää keveämpi kuin vesi, ja pysyy veden päällä. Jos jää painuisi pohjaan, niin ei se sulaisi keväällä, ja ei yhtään elävää pysyisi silloin hengissä vedessä.
Meillä oli tuvan rinnalla kylmä kamari, jota ei oltu lämmitetty kaukaan aikaan talvella. Siinä oli ilmasta tullut märkyys jäätynyt jääneuloiksi akkunalasissa. Kun teimme valkean takkaan, havaitsin jään alkavan sulaa akkunaruudussa valkean kohdalla. Mutta samalla kertaa oli lattialla takan ja akkunan välillä niin kylmä, että maito jäätyi kupissa, jonka panin lattialle. Miksi niin kävi? Siksi kun lämmin paistoi tulesta ja lämmitti ruudun, mutta se valkean ja ruudun välillä oleva ilma lämpeni paljoa hitaammin.
Lämpimäin auringon sädetten mennessä ilman läpi ei ilma ota niistä paljo lämmintä, vaan maa ottaa enimmän. Sitten lämmittää maa ilmaa, joka on sitä likinnä, ja siksi on ilma alhaalla maan pinnalla lämpimämpi kuin korkeammalla vuorilla. Siksi puhaltaakin toisia tuulia ylhäällä, ja siltä se usein näyttää, kuin pilvet kulkisivat tuulta vastaan. Jos nousen hyvin korkealle vuorelle, tulenpa viimein sellaiselle paikalle, jossa lumi ei enää sula kesällä, ja sitä paikkaa kutsutaan lumirajaksi. Korkeammalla ei voi mitään kasveja menestyä; mutta puista on koivu, joka kasvaa likinnä lumirajaa. Keskellä maata, jossa on lämpimin, on lumiraja korkealla ylhäällä; mutta kaikkein kylmimmissä paikoissa on se juuri maan pinnalla.