RUHTINAS.
Haa, jälleen nimi tuo, mi sydäntäni raastaa.
Mykäksi tulkohon se suu, mi moista haastaa.
Mun lapsein murhaaja!
Yhdestoista kohtaus.
Ruhtinas. Kätchen. Joukko ruotsalaisia sotilaita syöksee kiivaasti näyttämölle. Niiden joukossa Larsson, oikea käsi siteessä paljastettu miekka vasemmassa.
USEAT SOTILAAT.
Kuolema Emmeritzille, kuninkaan murhaajalle!
ERÄS SOTILAS (uhkaavilla eleillä ruhtinaalle.)
Sa paavin pakana, miss' on sun tyttäres? Täss' ei oo armoa. Tuo hänet tänne! Tai jos et, niin korvennamme murhaajan pesästään ja linnan muserramme.
LARSSON (asettuu ruhtinaan ja sotilaan väliin).
Takaisin! Miehen tään ken koskee karvankaan,
saa maistaa, piru vie, terästä Ruotsinmaan.
(Ruhtinaalle.)
En laumaa, lempo soi, voi hallita ma enää.
On piru valloillaan, mut tehdään sille tenää.