On nunnaa tarvis tänne!
(Kääntyy ja huomaa Reginan, joka vaistomaisesti kätkee tikarin ja katselee kuningasta synkin silmäyksin. Lyhyt ja puhuva äänettömyys.)
KUNINGAS.
Te, hurskas sisar, miks seisotte hämillänne noin synkin katsehin? Kas, tuoss' on hyvä työ, min teko hurskaamp' on kuin rukous, helmivyö. Täytyykö keretin opettaa teitä, nunnaa, opissa Kristuksen?
(Regina tarttuu uhkaavalla liikkeellä tikarinkahvaan.)
RUHTINAS.
O, kuinka joutununna on armas tyttärein vihollisjoukkohon!
KUNINGAS.
Tyyn' olkaa ruhtinas! Hän täällä turvass' on. Myös mulla tytär on ja ritari ma olin jo paljon ennemmin kuin isäksi ma tulin. Mut neiti, ettekö katselleet, näytti näin, isäänne niukasti, mua liiaks äskettäin?…
(Reginan katse vaipuu hitaasti maahan.)