"Kiitettiin, koko valtakunnassa. Hän kuoli nuorena kahdeksan vuotta sitten."
"Hoh, soo! Mutta häntä kuitenkin paljon kiitettiin?"
"Olen kuullut sanottavan, että meidän nuori kuningattaremme myöskin lukee latinaa."
"Hän on kuningatar!" vastasi teini.
"Kuulet sen, Hagar! Miksikä et sinä ole kuningatar tahi vähintäinkin valtaneuvoksen tytär? Mutta koska ei kukaan tiedä, kuka isäsi oli, niin saattaahan ajatella hänen olleen mikä hyvään. Otaksu, Pietari, että tämän köyhän tytön isä on ollut keisari ja opeta häntä latinaa lukemaan!"
"Sitä en saata", vastasi teini punastuen.
"Miksikä et saata? Oletko niin ylpeä opistasi, ett'et alenna itseäsi noin alhaista oppilasta opettamaan?"
"En, isä Lydik. Kuka on alhainen, jollen minä? Kukapa on köyhä, ja minä pitäisin itseäni häntä parempana? Minä opetan tytölle lasku-oppia ja mitä muuta osaan, mutta älkää pyytäkö minua hänelle latinaa opettamaan!"
"Miksikä ei latinaa?"
"Siksi että", nuorukainen epäili, sanoisiko hän tuota sanaa, hän melkein häpesi sitä ilmoittaa, "siksi, että hän on tyttö."