Tuon ruhtinaallisen pariskunnan arvo rupesi alenemaan. Kummallisia huhuja alkoi kuulua. Kuiskattiin pelipankista, suurista summista ja nopista. Ruhtinatar oli kaunis ja tahtoi olla nuori. Niin, ja voihan ihomaalilla ja valetukalla muuttua miksi tahansa! Eikö hän ollut miestään vanhempi? Eikö vaan hän jo ollut yli 40? Ja miksikä hän ei koskaan käsistään ottanut tumman viheriältä hansikoitaan? Eikö hän koskaan käsiään pessyt? Vasenkätinen hän myöskin oli, mutta vilkas ja iloinen sekä erittäin vapaa, kovin vapaa. Hän saattoi juoda ja kirota vanhojen everstien kanssa kilpaa. Hän saattoi tarttua vaikka minkä miehen käsivarteen, puhua hullutuksia ja näpähyttää häntä nenälle. Oli nähty hänen omakätisesti kurittavan käskyläisiänsä. Portinvartija vakuutti, että hänen jaloutensa, ruhtinatar, oli eräänä iltana porraskäytävässä antanut hänen jaloudellensa ruhtinaalle vasenkätisen korvapuustin. Kaksi nuorta aatelismiestä, Niilo Dufva ja Jaakko Lindtze, joutuivat riitaan tuon vapaamielisen rouvan takia. Toinen heistä oli nimittänyt häntä sulottareksi ja toinen raivottareksi: mitäpä muuta tarvittiin, jotta olivat valmiit syöksemään miekat toistensa lävitse?
Kymmenen vuotta myöhemmin olisivat tuollaiset kujeet varmaankin saaneet paremmin jäädä huomaamattomiin Kristiinan hovissa, mutta nyt ne tapahtuivat ennen aikojaan. Kuningatar kieltäytyi ottamasta vastaan ruhtinatar Radzivilia, valtio-rouvat vetivät puoleksi tarjotun kätensä takaisin. Ruhtinasta surkuteltiin akkavallan alla olevana miehenä, ruhtinatar näytti käyvän yhä vähemmän arkatuntoiseksi.
"Eikö tuo puolalainen piika asu jossakin Danvikin luona?" kysyi Kristiina eräänä päivänä, kun hän palasi ratsastusmatkalta, jonka hän oli tehnyt hoviherrojen ja neitojen seuraamana, viimeksi mainittujen joukossa oli nyt myöskin Hagar Ring.
"Hän asuu Mörnerin talossa, armollinen röökinä."
"Noh, Wrangel, oletteko tekin saanut kärsän ja sorkat tuolta Circeltä? Oletteko ollut kaksintaistelussa hänen kanssaan tahi oletteko taistellut hänen puolestaan?"
"En ole taistellut hänen kanssaan enkä hänen puolestaan, armollinen röökinäni."
"Mutta olette tyhjentänyt puolen tusinaa pikaria espanjalaista viiniä hänen kunniakseen, eikö totta? Älkää kieltäkö; tehän punastutte kuten Vingåkerin tyttönen. Näetkös, Ebba, Ruotsissa saatetaan vielä punastua, mutta sitä ei Puolassa osata. Wrangel, te olette isänmaallinen, en teistä olisi sitä uskonut. Teidän täytyy opettaa minulle viaton taiteenne. On kovin liikuttavaista nähdä korkeasukuisia naisia, jotka juovat kuten porsaat. Meidän täytyy toimittaa, että tämä tapa tulee käytäntöön myöskin Ruotsissa. Niin, herroille tämä on tarpeetonta. Teidän juoma-uhrinne Bacchukselle täyttäisi jo vuodessa Mälarin partailleen. Mutta naisia varten… Olen aina ihaillut Hekatea, Tisifonea ja Megaraa."
Ikään kuin nämät pahamaineiset manalan naiset olisivat kuulleet kutsumuksen, näkyi nyt uudella, leveällä Norrtullin tiellä toinen vastaan tuleva ratsastajajoukko. Siinä oli tuo puolalainen ruhtinatar kalliissa helmillä sirotetussa punasamettisessa ratsastuspuvussa ja päässä baretti, jota punainen sulka koristi; muassaan oli hänellä yksi kamarineito, kuusi nuorta ruotsalaista herraa ja kuusi heitukkaa liettualaisten ulaanien kauniissa puvussa. Nuo kuusi herraa pujahtivat kiireesti sivukadulle, kun tunsivat kuninkaallisen Ruotsin kruunun vastaan tulevien satulaloimessa, mutta ruhtinatar seuroineen pysähytti kunnioittavasti hevosiansa tien viereen antaaksensa kuningattaren ratsastaa heidän ohitsensa.
"Wrangel", sanoi Kristiina häntä palvelevalle kammarijunkkarille, "te olette niin usein kehunut hyvin opetettuja ratsujanne. Antakaa niitten kulkea kaunomarssissa… Ei, se ei onnistuisi… Pysykää alallanne rivissä, rintama minua kohden ja hevosten hännät vasten tuota puolalaista roistoväkeä!"
Käsky toimitettiin. Ruhtinatar Radzivil kohotti itseänsä satulassaan, teki juhlallisen tervehdyksen nostaen kätensä purppurasulkaiselle baretilleen. Kohta tämän jälkeen kurotti hän kätensä tallimestarilleen ja hyppäsi satulastaan nähtävästi aikeessa lähestyäksensä kuningatarta, kentiesi pyytääksensä päästä hänen puheillensa…