Epäiltävä rahina kuului pensastosta, ilmoittaen, ett'ei hänen pelkonsa ollut perätön. Itse kuolemakin näytti onnettomalle haavoitetulle helpolta, kun hän ajatteli joutuvansa sotarosvojen käsiin. Ratsumies otti esiin suurella vaivalla pistuolin vyöstään, viritti hanan ja katseli jotakin, joka liikkui puitten varjossa. Hetken perästä oli tämä tuntematon jokin kadonnut ja kaikki jälleen niin äänetöntä, että saattoi kuulla skottilaisten virren, sillä tuuli puhalsi sieltä päin.
"Kumppani", sanoi tallimestari jälleen, "onko sinulla vesipullo? Minä uuvun janosta."
"Minä myöskin", sanoi ratsumies. "Pulloni on tyhjä kuten taskunikin, mutta puro ei ole tästä kymmenenkään askeleen päässä. Ehkä minä koetan kontata sinne."
Tuo onnistui suurella vaivalla ja leveä verinen polku jäi hänen jälkeensä märkään ruohoon, mutta purolle ennätettyään meni hän tainnuksiin ja makasi hetken tunnotonna. Sitten hän taas heräsi, täytti kypärinsä verisellä vedellä, joi ja tunsi itsensä virkistyneeksi.
"Annanko paavilaisen mennä janoinensa kiirastuleen"? ajatteli hän itsekseen, "pannahinen, sitä en malta: hän saa kyllä kuumaa muutenkin. Jospa nyt saisin istua Tuiman selässä!"
Ja nyt konttasi hän yhtä vaivalloisesti takaisin kumppaninsa luo. Vaikeinta oli säilyttää vettä maahan läikkymättä, mutta hänen kypärinsä oli kuitenkin vielä puolellaan, kun hän perille ennätti.
"Juo nyt herrasi hyvästijättömalja, siinä on hänen viiniänsä vedessä!" sanoi ratsumies, kurkottaen kypäriänsä ja tarkoittaen Götziä, jonka väreihin haavoitettu oli puettu.
Tallimestari joi halukkaasti tuon verisen juoman, huokasi helpotuksesta oikein syvään ja sanoi liikutuksesta vapisevalla äänellä:
"Sano minulle nimesi, kumppani, että saan rukoilla paternosterin puolestasi!"
"Hyi minua, jos saat niinkään paljon kuin mädänneen nauriin paternosterisi edestä!" vastasi ratsumies. "Axelson on nimeni, kunniakseni eikä häpeäkseni, korpraali olen henkivartiarykmentissä, jos elän huomenna. Olen ollut ratsaspalvelia puolihullun röökinän luona, joka tätä nykyä on Ruotsin suurivaltias Kristiina kuningatar. Kypärä päästäsi, mies… Jaa niin, eihän sinulla ole kypärää eikä käsivartta. Ehkä sinua huvittaa kuulla, että hän aikoo sinun paavisi panna kananhäkkiin sekä lasikaappiin keisarisi."