— Kukapa sen tietää? Hän myyskentelee tupakkaa.
— Oletko saanut sen tupakkaleiviskän, jonka lupasin sinulle? Minä maksoin komisaarille, että hän antaisi sen vaadittaessa.
— Mitä tyhjiä. Kun ei ole tupakkaa, polttaa vartta. Kersantti tarvitsee rahansa parempaan.
— Mitä minä sitten lupaisin sinulle, jotta vielä kerran toimitat Tupakka-Matin hirsipuuhun ja laitat niin, ettei hän sieltä enää pääse alas?
— Kersantti lupaa pitää huolta vanhasta isästä.
— Sillä ehdolla siis etsit veijarin ja otat hänet kiinni?
— Lupaan koettaa.
— Kuulepas nyt, Turkki! Ihmiset sanovat, että sinulla on jalat kuin veräjän pielet ja älyä kuin jauhosäkillä. Luulen, että he valehtelevat hävyttömästi sinusta.
— Olkoon sitten!
— Tule vahvistamaan itseäsi sairaalan muonalla. Sinä olet väsyksissä, olet tullut jalkaisin Savonlinnasta etkä kenties ole maannut moneen yöhön levottomana minun tähteni. Saat maata minun luonani yötä.