Ja niin sanoen hän otti esille toisenkin pistoolinsa, etsien samalla ruutia ja luoteja matkavyöstään, ladatakseen uudelleen.

— Auttakaa! Auttakaa! Nyt ampuivat Iisakin hengiltä! kuului nuorempi naisääni huutavan kuomireestä lumivallin pohjoispuolelta, ja pienen kyytipojan äänekäs nyyhkytys säesti sitä uskollisesti.

Mutta vanha tuttumme, paksuksi kääritty pää, lienee varmaankin katsonut paljoa viisaammaksi osoittaa torventapaiseen ääneen soveltuvaa urhoollisuutta, ääneen, joka jo oli alentunut parhaimmaksi bassoksi.

— Mitä nyt, roistot! kuultiin urhean rouvan huutavan lumituiskussa. — Varokaa pistooliani, ja … ja … suu kiinni, Liisu! … (kovemmalla äänellä) miehet tulevat kohta perässä. Simo! Pekka! Jaakko! Joutukaa, tappakaa nuo roistot, jotka hätyyttävät kunniallisia ihmisiä maantiellä!

— Mitä ne nuo tuolla kirkuvat? Minä olin kuulevinani jonkun huutavan apua, sanoi lumivallin eteläpuolella oleva ampuja matkatoverilleen, kyytimiehelle.

— Se on joku raukka, jonka he ovat saaneet kynsiinsä, vastasi mies. Kuulkaa nyt huutavat he koko joukkoaan kokoon murhaamaan meitä! Käännytään takaisin, herra; ne kuuluvat varmasti samaan karkulaisjoukkueeseen, jonka nimismies ja talonpojat vangitsivat Kaivannon sillalla Kangasalla.

— Kääntyäkö takaisin! toisti ampuja ylenkatseellisesti. Juuri kuin minulla olisi aikaa kääntyä takaisin! Mutta odottakaamme hiukan, nähdäksemme, mitä he nyt aikovat tehdä.

Iisakki oli sillä välin ryöminyt ylös lumesta ja suori itsensä aivan vahingoittumattomana, mutta vähän hämmästyneenä rekensä luo kuin lohdutuksen tuojana sen pelästyneille asukkaille. Vastaamatta heidän kysymyksiinsä hän yritti kääntää rekeä, mutta siitä ei tullut mitään.

— Iisakki, mitä nyt aiot tehdä? huusi urhoollinen rouva ilmeisesti paljoa rohkeammin, sillä tottuuhan sitä sotaankin, ja rouva lienee varmaankin pitänyt Iisakin palaamista puoleksi voitettuna voittona. — Onko meillä aikaa kääntyä takaisin, kun Pellavoinen jo eilen matkusti edellämme markkinoille?

— Jospa vain tietäisin, ettei heitä ole enempää kuin kaksi! vastasi
Iisakki epäröiden. Mutta jos he kuuluvat siihen joukkoon, joka
Viaporista karkasi, niin he ovat varastaneet hevosia, ja heitä tulee
vielä useampia jäljestä.