— Kuka olette, herra, kun ahdistatte rauhallisia ihmisiä keskellä yötä?

— Nöyrin palvelijanne! Älkää pahastuko; minulla on kiire, ei ollut muuta keinoa. Nimeni sanoin jo: kruununvouti Stigell. Kuusituhatta riksiä. Täydellinen takaus. Korkoa ja provisionia mielin määrin.

— No, miksikä käännytte köyhän miehen puoleen, jonka täytyy katsoa, miten saa jokapäiväisen leipänsä? Huonot ajat, huonot ajat … ajakaa majuri N:n luo Tottesundiin. Mistä minä ottaisin kuusituhatta riksiä? Moisia kuvitteluja!

— Ettekö te, herra, lainaisi minulle tämän vuoden veroa … kahtakymmentä riksiä rehellisen muotoni takausta vastaan?

— No, Herra armahda tuota vanhaa visukinttua, hänhän voisi ostaa vaikka kokonaisen kaupungin! huudahti Margret-rouva, voimatta enää hillitä närkästystään, ja väänsihen ylös reestä.

— Vaiti, täti! Jos sanotte vain sanankin, niin vannoo hän, että olette naiseksi pukeutunut mies. Nyt minä kidutan ukkoa… Herra komissaari, te vilustutte, kun olette noin ohuissa vaatteissa, ette sisässä ettekä ulkona niinkuin arvoituksessa sanotaan. Asessorin rouva, joka on minun kanssani matkalla Vaasaan, on valmis panemaan koko omaisuutensa takuuseen. Mutta se ei näytä olevan mahdollista … kyytimies, käännä hevonen!

— Ilma on muuttunut leudoksi, virkkoi yömyssyinen leppeämmin. Saamme vihreän joulun, ja mitä sanoo sananparsi? Ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä. Mutta palataksemme asiaan, niin koetanhan minä, köyhä mies, katsoa, mitä voin haalia kokoon. Lähimmäisiäni autan minä aina vaikka viimeisellä rovolla.

— No, silläpä vain ei ole häveliäisyyttä nimeksikään! mörisi Margret-rouva, ollen jotenkin samanlaisessa tilassa kuin olutpullo, joka on pantu kuuman uunin eteen lämpiämään.

— Hetkinen vain, täti; kohta aukeaa ovi!… No, herra komissaari, jos tahdotte meitä auttaa lainalla, jatkoi ylioppilas kärsimättömämmin kuin juuri olisi sopinut siinä osassa, minkä hän oli ottanut näytelläkseen — niin olkaa hyvä, avatkaa meille ovi! Nyt olemme jo seisoneet tuntikauden pihalla emmekä voi osoittaa teille sellaista vääryyttä, ettemme ottaisi vastaan yksinkertaista illallista…

Tuon valtioviisaan erehdyksen vaikutus näkyi paikalla.