Eeva Merthen oli urheampi nainen kuin moni muu, mutta tässä loppui häneltä rohkeus. Hän vaipui nojatuoliin ja kätki kasvonsa käsiinsä.
Syntyi äänettömyys, jonka aikana Iisakki Alanus antoi kyyneltensä estämättä juosta ja epätoivonsa tulvehtia. Vähitellen hän näytti rauhoittuvan, mutta vain yhteen huokaukseen pusertaakseen koko tuskan, jota kuolettavasti loukattu uskollinen sielu tuntee.
— Minä olen rakastanut sinua niin kauan kuin muistan… Minä olen ihaillut sinua parhaana, korkeimpana, puhtaimpana, mitä maan päällä on… Minä olen tuhannesti tahtonut antaa henkeni sinun tähtesi… Minä olisin surmannut sen, joka olisi uskaltanut sanoa ainoatakaan pahaa sanaa sinusta, ja … nyt täytyy minun halveksia sinua!
Hän ei kyennyt sanomaan enempää. Hän syöksyi ulos.
Ei kukaan estänyt häntä.
Nojatuoliin jäi onneton, joka peitti kasvonsa ja jolta koko kulunut elämä näytti särkyvän pirstaleiksi. Syvempää lankeemusta ei ole kokenut kukaan nainen — kukaan ylevämielinen, jalosti ajatteleva nainen.
14. NOUSEMINEN.
Voimakas saattaa tulla voitetuksi, vakava kompastua, puhdas tahraantua ja luja langeta. Älä tuomitse heitä. Tänään minä, huomenna sinä. Nuo voitetut saattavat kerran voittaa, nuo kompastuneet päästä jaloilleen, nuo tahraantuneet puhdistua ja langenneet jälleen nousta. Voitto tai tappio voivat riippua ulkonaisesta tuesta tai sisällisestä tahdonvoimasta, mutta ensi sijassa siitä, että langennut tuntee lankeemuksensa. Ilman nöyrtymystä ei ole mitään parannusta. Jos lankeemisesi tuntuu pehmoiselta, niin jäätkin siihen nousematta.
Mikä oli vienyt tuon tähän asti niin ihaillun ja puhtaan nuoren tytön, joka nyt tuli oikeutetun moitteen alaiseksi, vihollisen sotapäällikön asuntoon? Historia, jonka henkilöitä Eeva Merthen on, ei ole sitä muistiin kirjoittanut; hänen oma aikansa, joka häntä soimasi, ei viitsinyt etsiä hänen vaikuttimiaan. Hän on ollut aina meidän päiviimme asti ratkaisemattomana arvoituksena jälkimaailmalle, ja jos se tuomitsee häntä lempeästi, niin tapahtuu se vain sentähden, että lankeemus oli hetken hairahdus, mutta nouseminen ulottui yli pitkän elämän.
Säännöttömällä, sotkuisella ja vaikeasti ratkaistavalla probleemillakin, jota sanotaan ihmissydämeksi, on matemaattinen kaavansa. Senkin arvoituksia saattaa, jos vain jotakuinkin tuntee luonteita, mielialoja ja ajan oloja, ellei juuri pitää numeroina, niin kuitenkin selvitellä hyvin varmaksi todennäköisyydeksi.