— Kylläpäs siinä on epäilijä! Ja te, tohtori Rabe, tiedätte kuitenkin, että sisareni ja minä olemme kasvaneet aivan tieteen työpajassa. Mitä aiotte, tohtori, tehdä uudella keksinnöllänne?
— Tutkia, vertailla, mitata, laskea, ja jos tulokset tyydyttävät minua, lähettää siitä kertomus tiedeseuralle. Professori Hällström ottaa mitä suurimmalla mielenkiinnolla vastaan kaikki kiistanalaista maan kohoamista koskevat lisät.
Rouva R. puri nenäliinansa kulmaa ja ehdotti, että lähtisimme kävelemään puistoon. Me jätimme herrat D:n ja R:n liköörilasiensa ääreen ja saavuimme kunnasten ympäri kierrettyämme penkille lähelle kasvitieteellistä puutarhaa. Entinen tuttu neljäkkö meitä oli: molemmat sisarukset, Envaldsson ja minä.
— Luuletteko te, tohtori Rabe, että sisareni ja minä vihaamme luonnontieteitä? kysyi rouva R.
Minä vakuutin, ettei sellainen epäluulo koskaan ollut johtunut mieleeni.
— Ja pidättekö te, tohtori Envaldsson, meitä ystävinä vai vihollisina?
Envaldsson vastasi, ettei hän ollut unohtanut eilistä liittolaistaan.
— No hyvä — jatkoi rouva R. — sittenpä ette voi käsittää minua väärin, kun sanon: antakaa tiedeseuran pysyä aivan tietämättömänä Villingen kallioon hakatusta vedenkorkeusmerkistä.
Ahaa! ajattelin minä.
— Selittäkää tarkemmin! vastasi Envaldsson.