Kysymys. Eikö hän ole osoittanut halveksimista lutherilaista uskoa ja sakramentteja kohtaan. — Vastaus. Ei muulloin kuin silloin, kun teidän piispanne tahtoi pakottaa minut synnintunnustukseen omassa kirkossaan. Silloin olen kutsunut häntä vääräuskoiseksi, joka hän myöskin on.
Nyt kutsuttiin todistajat sisään ja he vannoivat, että Jaanaa kyllä oli epäilty paavillisesta opista, koska hän ei milloinkaan missään kirkossa käynyt, mutta ettei hän koskaan vastannut, kun sitä häneltä kysyttiin. Kappalainen Stigzelius, noitakommissionin jäsen, todisti, että syytetty itsepintaisesti oli kieltäytynyt vastaamasta niihin kysymyksiin ja varoituksiin, joilla häntä vankilassa oli koetettu saada luopumaan kirotusta paavillisesta epäuskosta. Todistajaa kehoitettiin jatkamaan käännytystyötään.
Kysymys. Millä hän on henkeään elättänyt noiden kolmenkymmenen vuoden kuluessa miehen kuoleman jälkeen. Vastaus. Kehräämisellä, ja kun hyvät ihmiset ovat auttaneet.
Kysymys. Onko totta, että hänen tupansa läheisyyteen on aarre kaivettu maahan. — Vastaus. Joka sen tietää ja uskoo, hakekoon sen käsiinsä.
Hiilenpolttaja, joka ennen kerrottuna yönä oli ollut Jaanan tuvassa, kutsuttiin sisään ja otti valalleen, että hän oli nähnyt noidantulen palavan saaren rannalla. Kysyttiin häneltä, oliko Jaana opettanut häntä taikoja tekemään aarretta löytääkseen. Vastasi, että hän sitä heikkona hetkenä oli pyytänyt, mutta että Jaana ankarin sanoin oli hänet ajanut ovesta ulos. Kehoitettiin etsimään aarteita jumalansanasta eikä mistään pirun konsteista.
Kysymys. Olihan kaikille tunnettua, että Jaanan oli tapana povata tuhkasta; miksi hän siis sen kieltää? — Vastaus. Yksinkertaiset ihmiset ovat häneltä sitä pyytäneet, eikä hän ole osannut sitä syntinä pitää. Kun puu palaa, näkyy hiilessä kaikenlaisia näkyjä, jotka eivät ole muuta kuin tulen vilkettä. Sellaisella huvitetaan lapsia, ja viisaat ihmiset sille nauravat.
Neljä talonpoikaistyttöä kutsuttiin sisään ja he kaikki todistivat, että Jaana oli povannut heille porosta, mille sulhasen, mille muita rikkauksia; kolme heistä valitti itkien, etteivät ennustukset vieläkään olleet käyneet toteen. Ainoastaan neljäs oli vaiti ja vastasi vasta siitä kysyttynä punastuen, että asia oli jo viikon kuluttua tapahtunut niinkuin ennustettu oli. Sentähden oli hän antanut Jaanalle seitsemän kyynärää palttinaa. Joka merkittiin.
Kysymys. Eikö hän ollut tuhonnut mestari Aatamin renkiä, joka oli varastanut säkin jauhoja isäntänsä myllystä. — Vastaus. En ole tuhonnut häntä, olen vain tehnyt hänet sairaaksi. Mestari Aatami vaati minulta sitä, uhaten muuten ajaa minut pois torpastani. — Mestari Aatami kutsuttiin saapuville, mutta ei sanonut mitään muistavansa.
Kysymys. Miten hän teki rengin sairaaksi. — Vastaus. Minä otin vanhan aurtuan, käärin pikeä sen ympärille, heitin sen maahan ja sanoin: "Avaa korvas, herra Jumala, ja anna varkaan palkkansa saada." [10] Sen olen oppinut Oulun Puujumalalta.
Kysymys. Tekikö hän rengin terveeksi jälleen ja millä lailla. — Vastaus. Luin hänelle evankeliumin pääsiäisyönä, ja siitä hän parani, kun ensin oli vienyt varastetun tavaran takaisin.