— Se on mies, — vastasi Schütz, — josta ei tiedä, kumpi on vaarallisempaa: ollako hänen ystävänsä vai vihamiehensä, kohdatako häntä salongissa vai kabinetissa; suurikykyinen mies, mutta vielä kunnianhimoisempi; mies, joka tutkii ja näkee kaikkien mielet, mutta jonka mieltä harvat tai ei kukaan tutki eikä näe; mies, joka synnyltään ja taipumukseltaan on ylhäistä aatelia, mutta joka kuitenkin on osannut tehdä itsensä kaikille puolueille väittämättömän tarpeelliseksi, vaikkei yksikään voi sanoa häntä omaksensa; mies, joka on liitossa kaikkien kanssa, mutta ei kenenkään oikea ystävä; syrjäytetty kaikissa virkanimityksissä ja kuitenkin käytetty tärkeimmissä tehtävissä; vielä miltei nuorukainen ja jo harmaantunut valtioviisauden teeskentelytaidossa, sanalla sanoen, suuren mestarinsa ja suosijansa, kreivi Arvid Hornin oivallinen oppilas — lähetystön sihteeri, kreivi Torsten Bertelsköld.
Ei kestänyt kauan, ennenkuin parvi eri mielipiteisiä puoluemiehiä oli kokoontunut äsken tulleen ympärille, joka ujostelemattomalla suoruudella kertoi, mitä tiesi tai luuli tietävänsä. Holsteinilainen puolue, sanoi hän, pani kaikki keinonsa liikkeelle; kuningasmieliset olivat taipuvaisia yhtymään yritykseen; prinsessa ei ollut päätöstään tehnyt; kreivi Horn oli sekä häntä että herroja kohtaan suosiollisella kannalla eikä ensinkään epäillyt asian päättyvän kaikkien mieliksi.
— Kreivi Horn on siis ehdotuksen puolella! — huudahtivat
Lewenhauptit. — Silloin on voitto varma.
— Kreivi Horn, — vastasi Bertelsköld, — ei ole lausunut mielipiteitään herrojen aikomuksesta, mutta minä luulen tietäväni, että hän kuninkaallisena neuvoksena on huomenna istuvan neuvoskunnan edessä ja prinsessan läsnäollessa antava kuudelle tahi seitsemälle herroista vakavan muistutuksen.
— Mitä? — huudahtivat taasen Lewenhauptit y.m. — hän on siis ehdotusta vastaan! Hän tahtoo siis häväistä meitä, kukistaa meidät!
— Minä olen vakuutettu siitä, että kreivi pitää sekä herroja että heidän asiataan mitä suurimmassa arvossa ja että hänen kuninkaallisella korkeudellaan prinsessalla ei tule olemaan syytä olla kreiviin tyytymätön.
— Mutta onko hän siis puolellamme, vai onko hän meitä vastaan?
— En tiedä sanoa muuta kuin että kreivi epäilemättä on tekevä velvollisuutensa.
— Kirottu mies, hänestä ei milloinkaan tiedä, millä oksalla hän istuu! — huudahtivat puoluemiehet, ja kerho hajausi epätietoisuuden ja hämmingin vallitessa.