Benzelius kuohahti vihasta. — Herra tuomiorovasti menee rauhankiihkossaan kovin pitkälle, — huudahti hän. — Ennenkuin niin pitkällä ollaan, pitää Ruotsilla olla kuningas.
— Tai kuningatar!
— Joka tapauksessa vapaus!
— Me olemme yksinvaltaa tarpeeksi kokeneet emmekä tahdo enää olla missään tekemisissä turkkilaisten pashain kanssa.
— Meitä on poljettu, sorrettu!
— Riistetty ja raastettu, vertamme vierasten varjokuningasten vuoksi vuodatettu!
— Kaikki Puolan, ei mitään Ruotsin hyväksi!
— Käytetty Moolokin astinlaudaksi!
— Dshingis-khanin teurasuhriksi!
— Raivotarten hekatombiksi!