— Aiotko sinäkin hypätä ulos ikkunasta?
— Kukapa tiesi. Jos minun tulee kovin paha mieli.
— Kukapa hennoisi mielesi pahoittaa?
— Voinhan sitten hypätä ilman vain hauskuudekseni.
— Onneksi on toki ristikko kyllin vahva.
— Nyt muistan jotakin. Tahtooko kreivi luvata minulle yhden asian?
— Minkä asian?
— Sen, että saan nähdä kuninkaan ja kuningattaren oikein läheltä. Tietääkö kreivi, että sitä olen niin kauan toivonut. Ja ylihuomenna on naamiaiset kreivi Tessinillä, ja kuninkaalliset tulevat sinne, sen on eräs kamarineitsyt sanonut Loviisalle eilen. Lupaako kreivi viedä minut naamiaisiin?
— En, pienoiseni, sitä en voi luvata.
— Minkätähden ette?