— Ah, — sanoi kuningas, joka mielellään höysti puhettaan pienillä sukkeluuksilla, — se on siis meidän serkkumme, Vaasan prinsessa? Olen ihastunut saadessani tutustua häneen.
— Tyttäreni on aivan liian halpa ansaitsemaan sitä kunniaa, jonka teidän majesteettinne näkee hyväksi hänelle antaa, — vastasi isä, jonka mielestä moinen leikkipuhe ei sopinut edes kuninkaallekaan.
Mutta kuningas oli tänään hyvällä tuulella. Hän puhutteli Esteriä edelleen samaan armolliseen leikilliseen tapaan ja häntä näkyi huvittavan tämän oppimattoman, yksinkertaisesti puetun porvaristytön hämilleen saattaminen. Mutta hän pettyi. Ester vastaili niin taitavasti, niin viisaasti, niin nöyrästi ja kuitenkin niin varmasti, että kuningas — melkein yhtä hämmästyneenä kuin viiniä maistaessaan — muutti kohtelutapansa ja näki hyväksi tiedustella hänen kasvatustaan ja aikaisempia elämänvaiheitaan.
Hyvä kuningas Aadolf Fredrik kävi yhä armollisemmaksi, yhä uteliaammaksi. Hänestä näytti niinkuin tässä "kaalimadossa", joksi hän kerran oli suvainnut häntä nimittää, olisi ollut alku korkeampiarvoiseen perhoseen. Hän päätti suoraan ottaa asian puheeksi.
— No, rakas Larsson, — sanoi hän, ja läsnäolevat saivat viittauksen poistuakseen, — vastatkaa minulle suoraan, minkätähden ette anna tytärtänne kreivi Bertelsköldille, joka pyytää häntä puolisoksensa?
Vanha porvari oli vähän aikaa ääneti. Hän epäili tämän kysymyksen olleen säkissä, ennenkuin se tuli pussiin. — Tulta ja vettä — vastasi hän — ei sovi yhdistää, siitä seuraa vahinko jommallekummalle tai molemmille.
— Antaa niiden sähistä, — hymähti kuningas; — se ehkä rauhoittaa molempia. Tiedättekö, rakas Larsson, että minä olen nähnyt aviopuolisoita, jotka eivät ole sopineet senkään vertaa yhteen. Meidän serkkumme, teidän tyttärenne puhuu oivallisesti saksaa. Minä olen vakuutettu siitä, että hän muihinkin ominaisuuksiinsa nähden ansaitsee korkeamman yhteiskunnallisen aseman, ja koska kreivi Bertelsköld on kunnioitettava mies, jota pidän suuressa arvossa, niin en voi käsittää, mitä teillä voi olla sitä vastaan.
— Kaikki on sitä vastaan, teidän majesteettinne. Yhdistää kaksi yhteiskuntaluokkaa, jotka vuosisatain kuluessa ovat käyneet toistensa ikuisiksi vastustajiksi, olisi yhtä mieletöntä kuin perustaa lapsensa onni tyhjän nimen voittamiseen.
— Päinvastoin on ennakkoluulojen voittaminen hyödyllinen teko. Minä takaan teidän tyttärenne onnen ja pyydän häntä puolisoksi sivusadjutantilleni, eversti, kreivi Bertelsköldille.
— Suokaa anteeksi, teidän majesteettinne — se on mahdotonta.