— Mutta mitäs te sanottekaan? Minä poliittinen henkilö! Oh, sepäs oivallista! Minä ihmettelen teidän tarkkanäköisyyttänne, mutta olisin teille suuresti kiitollinen, jos haluaisitte kertoa minulle hiukan enemmän tästä tärkeästä keksinnöstänne.
— Ensiksikin on teillä kaikki ne ominaisuudet, joita vaaditaan poliittisen juonen sepittämiseen. Te olette yhtä nerokas kuin kaunis, yhtä rohkea kuin nerokas ja yhtä viisas kuin rohkea. Niin uskomattomalta kuin näyttääkin on teillä kyky säilyttää salaisuuksiakin. Ei kukaan epäile teitä, ja te saatte vapaasti ylläpitää yhteyttä kaikkien puolueiden kanssa, samalla kun te kokoatte ympärillenne kaikista leireistä henkivartijoita, jotka kaikki ovat valmiit sokeasti tottelemaan teidän pienintäkin viittaustanne. Olenko arvannut oikein?
— Jatkakaa! Olen hyvin utelias kuulemaan luettelon kaikista ansioistani.
— Te valmistatte valtiokaappausta, madame. Ja miksette uskaltaisi sitä, jonka niin monet kauniit naiset ennen teitä ovat uskaltaneet ja toteuttaneet! "Kaitselmushan vaikuttaisi liian välittömästi maailman menoon, jos sallisi vallankumouksen tapahtua ilman naisia ja pappeja." En kuitenkaan tahdo ruveta rippi-isäksenne. Olettehan kreivitär Dashkovin persoonallinen ystävä, hänen, jolle Katariina II on kiitollisuuden velassa valtaistuimestaan. Olen varma siitä, että hän on antanut teille hyviä neuvoja, kuinka esimerkiksi voitte saada puolellenne kuninkaallisen kaartin tai Svenska Bottenin. Mutta kuitenkin täytyy minun varoittaa teitä, madame, sillä olette hyvällä alulla joutuaksenne — joko luostariin tai mestauslavalle.
Markiisitar loi puhujaan pienet, veitikkamaiset, ruskeat silmänsä, ja ivallinen hymy väreili hänen viehättävillä huulillaan. Kreivi Bernhard luuli kuitenkin huomanneensa, että ruusut hänen poskillaan menettivät punansa, kun hän nyökäytti päätään:
— Jatkakaa! Kertomuksenne käy yhä romanttisemmaksi.
— Olette kaiken tarkoin laskenut ja ottanut lukuun, madame, — paitsi niitä silmiä, jotka näkevät lävitsenne, Yksi ainoa vika on riittävä hävittämään kaikkien teidän erinomaisten ominaisuuksienne vaikutuksen, ettekä tekään ole aivan virheetön. Suokaa minun sanoa, että olette hyvin varomaton.
— Ah! Siis vihdoinkin yksi heikkous tässä poliittisessa henkilössä!
— Niin. Olette varomaton. Teidän ei olisi pitänyt toissapäivänä ratsastaa Haagaan muka vain huvitellaksenne. On saatu ilmi, että teillä on salaisia kohtauksia kuninkaan kanssa. Ja paluumatkalla ei teidän olisi pitänyt antaa hevosenne pillastua sulkeutuaksenne huoneeseenne koko päiväksi siitä syystä muka, että olitte säikähtänyt tai ehkä loukannut itsenne putoamalla maahan.
— Näen, että olette hankkinut tarkkoja tietoja. Saladin, nuori arapialaiseni, säikähti akkaa, joka toi hakoja kaupunkiin, niin että todellakin olin vähällä pudota satulasta. Miksi en pudonnut, se ei voine teitä huvittaa. Siinä on syy, minkä vuoksi en eilen voinut ottaa ketään vastaan. Mutta, niinkuin näette, olen tänään siksi tointunut, että vaaratta voin jatkaa tietäni luostariin tai mestauslavalle.