— Mitä haluatte, ystäväni?
— Hänen nimensä, teidän majesteettinne!
— Ah! Olette oikeassa! Olen sen teille luvannut. Mutta oletteko myös valmis kuulemaan sen nimen sillä mielenmaltilla, jota maanne ja kuninkaanne on oikeutettu teiltä vaatimaan? — kysyi kuningas vakavasti, melkein ankarasti.
— Olen, teidän majesteettinne.
— Hyvä. Voin nyt levollisemmin kuin muutamia päiviä sitten uskoa teille tuon salaisuuden. Valtaistuimeni seisoo nyt vankasti kansan rakkauteen juurtuneena; ei kukaan uskalla sitä minulta riistää. Mutta se on kaikissa tapauksissa vakava asia. Muistatte ehkä, että Choiseulin herttua kaksi vuotta sitten yht'äkkiä joutui Ranskan kuninkaan epäsuosioon?
— Muistelen siitä kuulleeni.
— Tunnetteko syyn?
— Sanotaan, että kreivitär Du Barry kukisti hänet.
— Aivan niin. Choiseul oli aina osoittanut tälle naiselle halveksimistaan, ja paitsi häntä oli Ranskassa ainoastaan yksi henkilö, joka uskalsi sen tehdä. Te tunnette sen henkilön?
— Tunnen, teidän majesteettinne.