Dick sattui juuri silloin tulemaan huoneestaan. Belding katsoi häneen terävästi, mutta ei voinut huomata hänessä muuta muutosta kuin että hän oli pannut hatun päähänsä ja vetänyt paksut sormikkaat käsiinsä.
"Richard, minne olet menossa?" kysyi hänen isänsä.
"Menen puhuttelemaan erästä miestä."
"Et menekään! Tahdon, että pysyt kotona. Kiellän sinua menemästä", sanoi herra Gale laskien kätensä poikansa olalle.
Dick työnsi isänsä syrjään hiljaa ja kunnioittavasti, mutta kumminkin tiukasti. Vanhus hämmästyi.
"Isä, olen säilyttänyt pahan tapani olla tottelematta sinua joskus. Olen pahoillani, mutta pyydän: älä sekaudu hommiini nyt äläkä seuraa minua. Voi nimittäin sattua, että saat katsella jotakin vastenmielistä."
"Mutta, poikani, mihin aiot ryhtyä?"
"Menen antamaan selkään eräälle koiralle."
Herra Gale siirsi katseensa toivottomasti tuosta omituisesta ja tyynestä pojasta levottomaan Beldingiin. Dick jatkoi matkaansa portaille.
"Odota!" Laddin ääni olisi voinut pysähdyttää minkä miehen hyvänsä.
"Dick, oliko aikomuksesi lähteä minutta?"