"Oli, mutta en joutanut sitä ajattelemaan juuri nyt, Laddy."
"Siltä näyttää. Odota kumminkin hetkinen, Dick. Olen kyllä sairas mies, mutta luullakseni ei täällä kumminkaan ryhdytä mihinkään minutta."
Hän nilkutti kuistin poikki huoneeseensa. Jim Lash kopisti porot piipustaan ja hyräillen omaa tanssisäveltään seurasi Laddia. Hetken kuluttua ilmestyivät paimenet takaisin kummallakin pistooli kupeellaan.
Beldingin julma jännitys kasvoi, kun hän tarkasteli herra Galea. Kun vanhus näki paimenet ja pistoolit, kalpeni hän ja alkoi vapista.
"Meidän on parasta pysytellä syrjässä", kuiskasi Belding. "Dick menee antamaan selkään tuolle kaksijalkaiselle koiralle, ja kun pojat kiinnittävät pistoolin kupeelleen, muuttuu heidän luontonsa kokonaan."
"En halua jäädä tänne", sanoi herra Gale rohkeasti. "Tahdon tulla mukaan katsomaan. Belding, tiedän sen nyt. Richard menee puhuttelemaan noita Chaseja, noita rosvoja, jotka ovat köyhdyttäneet teidät."
"No niin, en rupea takaamaan, kykenevätkö Chaset ollenkaan vastustamaan", vastasi Belding kuivasti. "Mutta ehkä siellä on pistooleilla varustettuja meksikolaisia."
Belding läksi tavoittamaan Dickiä ja herra Gale tallusteli jäljessä
Thornen kanssa.
"Mistä meidän on etsittävä noita Chaseja?" kysyi Dick Beldingiltä.
"He ovat rakennuttaneet jonkinlaisen kasvihuoneiston tuonne ravintolan viereen. Tähän aikaan on Radford siellä varmasti, mutta vanhuksesta en voi sanoa mitään varmaa. Tuossa tien toisella puolella on kumminkin hänen konttorinsa."