Huolimatta Beldingin päätelmästä, johon Galekin oli yhtynyt, ei Nelliä kumminkaan näkynyt sen tunnin kuluessa. Kun Belding ja paimenet tulivat pihalle, söi yaqui aamiaistaan penkiltä, jolla hän aina istui.
"Yaqui — Lluvia d'oro, si?" kysyi Belding viitaten kädellään aitauksiin päin. Intiaanin Nellille antama kaunis nimi oli käännettynä: "Kullannäyttäjä", ja Belding käytti sitä kysyessään yaquilta, oliko tämä nähnyt tyttöä. Mutta hän sai kieltävän vastauksen.
Noin puolen tunnin kuluttua, kun Gale oli juuri poistumaisillaan huoneestaan, näki hän yaquin juoksevan kentiltä johtavaa polkua. Oli tavatonta nähdä tuon intiaanin juoksevan. Gale arvaili syytä siihen. Yaqui juoksi suoraan Beldingin luo, joka työskenteli tavallisessa paikassaan vaunuvajassa. Hetkisen kuluttua huuteli jo Belding paimeniaan. Gale ehti hänen luokseen ensimmäiseksi, mutta eivät Ladd eikä Lashkaan olleet kaukana jäljessä.
"Blanco sol on kadonnut!" huusi Belding raivoissaan.
"Kadonnut? Nytkö päivällä, vaikka intiaani on ollut vahtimassa?" kysyi
Ladd.
"Se tapahtui yaquin ollessa syömässä aamiaistaan. Mikään ei ole varmempaa. Hän oli juuri juottanut Solin."
"Rosvotko?" huudahti Jim Lash.
"Jumala sen tietää. Yaqui sanoo kumminkin epäilevänsä sitä."
"Ehkä Sol on vain kävellyt johonkin?"
"Se oli lieassa aitauksessa."