"Ihmettelen, miksi Pat ei tullut tänne!" sanoi hän. "Hänhän voi huomata mistä tulimme."

"No, Pat tiesi, että sinä olet täällä tallella, sillä se metsänasukas sanoi, että Patilla oli hajua guerilloista. Ja Pat sanoi, että jollei Don Carlos tappaisi sinua — minkä hän toivoi tämän tekevän — silloin olisi kylliksi aikaa panna sinut tyrmään, kun tulisit alas."

"Hän on hiton halukas pidättämään minut!"

"Ja sen hän tekee, niin kuin kävi sille vanhalle miehellekin, joka piti kapakkaa Lännessä. Gene, syy, miksi se punanaamainen kojootti ei ole seurannut jälkiäsi tänne, on se, että hän on peloissaan. Hän on aina pelännyt sinua. Mutta luulen, että hän pelkää kuollakseen minua ja Montya."

"No, me otamme Patin aikanaan. Nyt on kysymyksessä, milloin se sekarotuinen hiipii meitä katselemaan ja mitä me teemme kun hän tulee!"

"Poikani, on vain yksi tapa käsitellä sekarotuista. Olen sanonut sen sinulle. Hänellä on paha mielessä. Hän tulee hymyillen ja ystävällisenä, mairittelevana kuin nainen. Mutta hän on petollinen, hän on pahempi kuin intiaani. Ja, Gene, me tiedämme varmana tosiasiana, miten hänen roistojoukkonsa on menetellyt näiden kukkuloiden ja Agua Prietan välillä. He eivät ole pontevaa rikollisjoukkiota, johon olemme tottuneet. Mutta he ovat tuiki pahoja. He ovat kulkeneet rosvoten. He ovat murhanneet naisia ja tehneet pahempaakin."

"Oletpa oikeassa. Minä en väitä vastaan", vastasi Stewart. "Jollei olisi neiti Hammondia ja toisia naisia, olisin iloinen nähdessäni sinun ja Montyn valmiina sellaiseen puuhaan. Luulen että olisin iloinen saadessani kohdata Don Carlosin. Mutta neiti Hammond! No, sellainen nainen kuin hän ei tointuisi nähtyään revolverinpaukuttelua, puhumattakaan sitten hirttohommista. Neiti Hammond on — on…"

"Varmasti hän on", keskeytti Nels, "mutta hänellä on hitonmoisesti enemmän rohkeutta kuin luulet. En ole mikään paksukalloinen lehmä. Minä olen kovin pahoillani, jos neiti Hammond näkee jotakin törkeyttä, paitsi jos minä ja Monty ryhdymme johonkin. Vanha toveri — pyydän anteeksi — mutta sinä olet kiintynyt neiti Hammondiin ja olet liian hellä haavoittaaksesi hänen tunteitaan tai tehdäksesi hänet sairaaksi juoksuttamalla vähän verta. Gene, tämä on sinun pelisi. Anna Don Carlosin tulla. Ole kohtelias. Jos hän ja hänen joukkonsa ovat nälkäisiä, syötä heitä. Ole sokea, jos hän haluaa, että hänen joukkonsa varastaa jotakin. Anna hänen luulla, että naiset ovat menneet alas karjatalolle. Mutta jos hän sanoo, että valehtelet — jos hän vain katsoo ympärilleen nähdäkseen naisia — hyökkää hänen kimppuunsa niin kuin hyökkäsit Pat Hawen kimppuun. Minä ja Monty olemme turvanasi ja ellei sinun mainio petkutuksesi menesty, jos Don joukkio vain ajatteleekin antaa pyssyjen pamahtaa, silloin me näytämme."

"Nels, siinä joukossa on valkoisia miehiä", sanoi Stewart.

"Kylläkin. Mutta minä ja Monty huolehdimme heistä. Jos he ryhtyvät johonkin, pitää sen tapahtua pian."