"Minulla on vahvat epäilykset, mutta en ole varma."
"Se oli Danny Mainsin poni."
"Miten tiedät sen?" kysyi Stillwell terävästi.
"Bill, tuon pikku hevosen vasemmassa etujalassa on aina kenkä, joka menee vinoon. Kuka tahansa pojista voi sanoa sen sinulle. Minä tuntisin tuon jäljen vaikka olisin sokea."
Stillwellin punakka naama meni pilveen ja hän potkaisi kaktusta.
"Tuliko vai menikö Danny?" kysyi hän.
"Luulen että hän meni poikkimaisin Peloncilloa kohti. Mutta en ole siitä varma seuraamatta hänen jälkiään taaksepäin jonkin matkaa. Minä juuri odotin että tulisit tänne."
"Nels, et kai luule, että poika on paennut sen pikku veitikan Bonitan kanssa?"
"Hän oli varmasti mieltynyt Bonitaan, samoin kuin Genekin oli ja Ed Linton ennen kuin hän joutui naimisiin. Ja kaikki pojat. Hän on varmaan aika elävä, se pieni mustasilmäinen paholainen. Danny on hyvin voinut karata hänen kanssaan. Danny ryöstettiin tiellä kaupunkiin ja sitten hän häpeissään joi itsensä juovuksiin. Mutta hän tulee pian näkösälle."
"No ehkä sinä ja pojat olette oikeassa. Luulen että olette. Nels, eihän voi olla epäilystä siitä, kuka ratsasti Stewartin hevosella?"