"No kaikkea sitä saa kuullakin! Nell, eikö sinustakin se näytä hirveältä? Mutta se ei ole ollenkaan leijonan, ei ainakaan afrikkalaisen leijonan näköinen."
"Se on pantteri. Näin sellaisen kerran sirkuksessa."
"Se on puuma", sanoi Dale. "Pantteri on pitkä ja solakka. Tom ei ole ainoastaan pitkä, vaan myöskin paksu ja pyöreä. Se on ollut luonani nyt neljä vuotta. Saadessani sen oli se vain nyrkkini kokoinen penikka."
"Onko se aivan kesy ja vaaraton?" kysyi Helen levottomasti.
"En ole milloinkaan sanonut kenellekään Tomia vaarattomaksi, vaikka se sellainen onkin", vastasi Dale. "Voitte ehdottomasti uskoa sanani. Villi puumakaan ei ahdista milloinkaan muulloin ihmistä kuin joutuessaan hätään tai ollessaan nälissään. Tom on aivan suuren kissan kaltainen."
Peto kohotti suurta kissamaista päätään ja katsoi heihin ensin puoleksi ummessa olevin silmin.
"Kutsunko sen tänne?" kysyi Dale.
Kerrankaan ei Bo saanut sanaa suustaan.
"Sallikaa meidän ensin tottua siihen näin kauempaa", vastasi Helen naurahtaen.
"Jos se tulee luoksenne, niin silitelkää vain sen päätä nähdäksenne, miten kesy se on", sanoi Dale. "Olette kai hirveästi nälissänne?"