"Te ratsastatte sillä!" huusi Dale. "Puristakaa nyt kovasti polvillanne ja lyökää sitä turpaan nuorallanne. Kas niin. Jatkakaa siten, niin saatte sen pian valtoihinne."
Mustangi laukkasi sinne tänne Dalen ja Helenin läheisyydessä heittäen kavioillaan ruohoa ja sammalia ilmaan. Se lennätti Bon monta kertaa korkealle ilmaan, mutta Bo putosi jälleen takaisin sen selkään ja piteli niin lujasti kiinni jaloillaan, ettei se voinut heittää häntä maahan. Äkkiä se nosti päänsä pystyyn ja läksi hurjasti laukkaamaan. Dale vastasi Bon riemuhuutoon. Mutta Poni ei ennättänyt juosta pitemmälti kuin noin viisikymmentä jalkaa, kun se kompastui ja kaatui heittäen Bon päänsä yli kauaksi kentälle. Onneksi onnettomuudessa — Dale sanoi sitä jälkeenpäin oikein hyväksi onneksi — lensi Bo kumminkin muutamaan vetelään paikkaan sellaisella voimalla, että hän liukui monta metriä suullaan tuossa märässä mutaisessa sammalikossa.
Helen huudahti ja juoksi eteenpäin. Bo oli juuri pääsemäisillään polvilleen, kun Dale saapui paikalle. Hän auttoi Bon jaloilleen ja puoleksi kantoi, puoleksi talutti hänet pois tuosta vetelästä paikasta Tyttöä ei voitu ollenkaan tuntea, sillä tuo musta tippuva rapa oli tahrinut hänet päästä jalkoihin asti.
"Ah, Bo, loukkaannuitko?" huudahti Helen.
Mutta Bon suu oli selvästi aivan täynnä rapaa.
"Hyi! Mitä? Minäkö?" syleksi hän. "Loukkautunutko? En! Ettekö huomanneet, mihin putosin? Dale, tuo hurjimus ei onnistunut sittenkään heittämään minua selästään. Se kompastui, jolloin lensin sen pään yli."
"Aivan niin. Ratsastitte sillä todellakin. Lopulta se kompastui ja heitti teidät peninkulman päähän", vastasi Dale. "Onneksi putositte tuohon lätäkköön."
"Onneksiko? Suuni ja silmänihän ovat täynnä rapaa. Voi, olen aivan mudan peitossa. Sääli kaunista uutta ratsastuspukuani!"
Bon äänestä voitiin kuulla, että hän oli purskahtamaisillaan itkuun. Kun Helen huomasi, ettei Bo ollut loukkautunut, alkoi häntä naurattaa, sillä Bo oli niin hullunkurisen näköinen, ettei hän muistanut sellaista milloinkaan nähneensä.
"Nell Rayner, nauratko sinä minulle?" kysyi Bo hyvin hämmästyneenä ja vihaisesti.