Vaunut vierivät vielä vähän matkaa Helenin ja Bon painautuessa likelle toisiaan ja arvaillessa hengitystään pidättäen, mitä ensimmäiseksi tulee tapahtumaan.
Sitten seisahtuivat vaunut jälleen kokonaan. Helen kuuli, miten miesten kengät kolisivat heidän astuessaan ja miten hevoset korskahtelivat.
"Nell, näen hevosia", kuiskasi Bo kiihkeästi. "Katso! tuolla tien vieressä, ja tuolta tulee muudan mies. Voi, ellei hän olekaan joku noista saattajiemme odottamista miehistä!"
Helen kurkisti ulos ja huomasi pitkän tumman rauhallisesti liikkuvan hahmon ja sen takana himmeästi näkyviä hevosia, ja sitten vaaleampia esineitä, joita hän luuli tavaroiksi.
Nyt tuli Dalekin näkyviin ja kohtasi tulijan tiellä.
"Päivää, Milt. Sait varmaankin tytön heti mukaasi, sillä muuten et olisi vielä täällä", sanoi tulija hillitysti.
"Roy, sain sieltä mukaani parikin tyttöä — sisaruksia", vastasi Dale.
Roy vihelsi hiljaa. Sitten ilmestyi pimeästä toinenkin pitkä metsästäjä, jota Dale tervehti.
"Nyt pojat, mitä tiedätte Ansonin miehistä?" kysyi Dale.
"He ovat nyt parhaillaan Snowdropissa. Juovat ja riitelevät.
Luullakseni lähtevät he sieltä auringon noustessa", vastasi Roy.