Helen arveli siihen kuluneen viisi minuuttia. Tämän lyhyen ajan kuluessa oli tuli kiihtynyt niin, että se nyt muodosti suuren ja kuuman nuotion. Sade valui virtanaan kaikkialle muualle, mutta tuon humisevan nuotion läheisyydessä ja yläpuolella ei ollenkaan satanut. Vesi haihtui. Maa alkoi höyrytä ja kuivaa. Helen kärsi alussa, kun kuumuus alkoi karkoittaa kylmyyttä, mutta nuo tuskat lakkasivat kumminkin pian.
"Nell, en ole milloinkaan ennen tiennyt, miten suloiselta tuntuu istua nuotion lämmössä", huomautti Bo. Siinä oli jälleen Helenille hieman miettimistä. Kymmenen minuutin kuluttua oli hän kuiva ja kuumissaan. Pimeys kietoi tuon surullisen näköisen märän metsän vaippaansa, mutta tuo suuri nuotio muutti sen aivan erilaiseksi kuin Helen oli odottanut. Tuli räiskyi ja humisi, paukahteli kuin pistooli, sihisi ja pihisi, lennätti säkeniä kaikkialle ja lähetti yläilmoihin paksun, keltaisen ja kiemurtelevan savupilven. Nuotioon alkoi ilmestyä kultainen sydän.
Dale tarttui pitkään keppiin ja veti siitä esille punaisia hiiliä, joille asetetut kahvipannu ja uuni alkoivat pian höyrytä.
"Roy, lupasin tytöille kalkkunaa tänään illalliseksi", sanoi Dale.
"Ehkä huomenna, jos tuuli kääntyy. Näissä seuduissa on kalkkunoita."
"Roy, perunat kelpaavat kyllä minulle!" huudahti Bo. "En milloinkaan enää halua kakkua enkä piirakoita. En ole milloinkaan osannut antaa arvoa tuollaisille herkuille. Olen ollut sellainen pieni porsas aina. En ole milloinkaan ennen kuin nyt tiennyt, miltä tuntuu olla oikein nälissään."
Dale katsahti häneen nopeasti.
"Luullakseni kannattaa siihenkin asiaan tutustua", sanoi hän.
Helenin ajatukset olivat niin syvät, ettei hän voinut pukea niitä sanoiksi. Niin lyhyessä ajassa oli kaikenlainen surkeus muuttunut mukavuudeksi.
Sade ei lakannut, vaikka se tuntuikin vähenevän sitä mukaa kuin yökin pimeni. Tuuli tyyntyi ja metsä muuttui hiljaiseksi, lukuunottamatta virran tasaista kohinaa. Kaksinkerroin käännetty tervavaate sijoitettiin nuotion ja männyn väliin niin valoisaan ja lämpimään paikkaan kuin suinkin ja sille katettiin höyryäviä pannuja, lautasia ja kuppeja, joista kohoava tuoksu oli herkullinen ja viekoitteleva.