"Tahdotko laskeutua satulasta?"
"En!" Belllounds vastasi äkäisesti.
Wade nykäisi silloin nopeasti ja voimakkaasti Bellloundsin alas hevosen selästä niin, että Belllounds lensi selälleen ruohikkoon. Vapautunut hevonen säikähti jälleen ja laukkasi tiehensä. Möly-Jack kohosi kyynärpäänsä varaan kalpeana raivosta ja pelosta. Wade potkaisi häntä, vaikkakin hiljaa.
"Nouse!" hän määräsi.
Saatuaan potkun Belllounds ei voinut enää hillitä raivoaan, sillä hän hämmästyi suunniltaan.
"Potkitteko minua?" hän huusi.
"Möly, ojensin sinulle vain kimpun kukkia, muutamia columbineja, joista pidät", Wade vastasi halveksivasti.
"No kyllä minä —" Jack vastasi hurjasti voimatta löytää sanoja. Hänen kätensä tapaili jo revolveria.
"Juuri niin, Möly. Vetäise vain revolverisi esille ampuaksesi minut. Siinä tapauksessa ei minun olisi pakko puhua niin paljon."
Silloin vasta Jack Bellloundsin kasvot muuttuivat kalpeiksi. Hän alkoi ymmärtää.