"Kaikki puhuvat hyvää Bellloundsista", Wade huomautti.
"Ette milloinkaan tule kuulemaankaan muuta", nainen vastasi lämpimästi. "Billissä ei ole koskaan ollutkaan muuta kuin yksi ainoa vika ja ihmiset ovat pitäneet hänestä silti."
"Millainen vika?"
"Hänellä on hurja poika, jota hän aivan jumaloi. Ihmiset nimittävät häntä Möly-Jackiksi. Hän kävi täällä ennen useinkin, mutta Bill lähetti hänet sitten jonnekin. Poika oli aivan pilalle hemmoiteltu. Näin hänen äitinsä vuosia sitten, hän on ollut kuolleena jo pitkän aikaa, eikä hän ollut Bill Bellloundsin oikea vaimo. Jack on hänen poikansa ja hän on tullut äitiinsä. Bill Belllounds oli tuon naisen orja. Hänen kuolemansa jälkeen kohdisti Bill suuren rakkautensa poikaansa ja siinä sitä sitten ollaan. Jackista ei tule ikinä miestä."
Wade nyökäytti miettiväisesti päätään kuin hän olisi ymmärtänyt asian ja ajatellut muita mahdollisuuksia.
"Oliko heillä muita lapsia?"
"Siellä on muudan tyttö, mutta hän ei ole sukuakaan Billille. Tyttö oli aivan pieni, kun Bill otti hänet lapsekseen. Jackin äiti vihasi tuota lasta — luulimme hänen vihansa johtuvan kateudesta, koska tyttö tultuaan aikaihmiseksi voi saada osan Billin rahoista."
"Miksi tyttöä sanotaan?"
"Columbineksi. Hän oli täällä viime kesänä Billin seurassa asuen minun luonani. Silloin vaihtoi Bill kovia sanoja kadun toisella puolen asuvan Smithin kanssa. Bill oli nimittäin hieman vihainen siitä, että Smith on ruvennut kilpailemaan kanssani. No niin, tyttöä kauniimpaa ei ole Coloradossa ja hän on yhtä hyväkin kuin hän on kaunis. Vanha Bill vihjaisi minulle, että hän aikoo naittaa hänet pojalleen. Mutta silloin sanoinkin hänelle, että jollei Jack ole muuttanut kokonaan elämäänsä tultuaan kotiin, Columbinelia ei ole minkäänlaista syytä mennä hänen kanssaan naimisiin. Vanha Bill suuttui hirveästi. Hän ei kärsi kuulla moitteen sanaakaan tuosta Möly-Jackista."
"Columbine Belllounds", Wade mumisi. "Omituinen nimi."