Jumaloista tunti tullo,
Apu eineisten emistä;
Varjele vakanen luoja,
Katso kaunonen jumäla,
Jott'ei vietäisi vioille;
och på ett annat ställe:
Tulonen jumalan luoma,
Luoma luojan valkiainen, samt
Rauta on jumalan luoma.
Dylika yttranden, hvaraf framgår att allt i verlden är skapadt af den högste guden, finnas i mängd i Kalevala. Joukahainens moder tilltalar sålunda vågen, månen, solen, då hon söker sin son:
Oi tiehyt jumalan luoma,
Kuu kulta jumalan luoma,
Oi päivyt jumalan luoma,
Etkö nähnyt poikoani?
På samma sätt yttras vid besvärjelser:
Hoi matö jumalan luoma,[132]
och Wipunen söker besvärja Wäinämöinen:
Lähe nyt liika liikkumahan,
Ennen päivän nousemista,
Koi jumalan koittamista,
och längre fram