Ferdinand von Saar oli itävaltalainen kirjailija. Hän sai ylennyksen luutnantiksi 1854 mutta erosi 1859 armeijasta ja omistautui kirjallisille töille.

Ferdinand von Wrangel oli venäläinen, baltiansaksalaista aatelissukua ollut paroni ja tutkimusmatkailija. Hän toimi 1829–1835 Venäjän Amerikan kuvernöörinä, Amiraalina ja Venäjän meriministerinä 1855–1857.

Hakīm Abu'l-Qāsim Firdawsī Tūsīn eli Ferdowsi eli Firdausi oli persialainen runoilija (940/41–1020), joka kirjoitti persiankielisten kansojen kansalliseepoksen "Shahnameh". Shahnameh on persialaisen kirjallisuuden klassikko ja eräiden lähteiden mukaan Ferdowsilta kului sen kirjoittamiseen 35 vuotta.

Ferdynand Antoni Ossendowski oli puolalainen kirjailija, tutkimusmatkailija, yliopistoprofessori ja antikommunistinen aktivisti.

Ferekydes oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin luettavissa oleva filosofi. Monet laskevat hänet Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.

Ferenc(z) Faludi (1704–1779) oli unkarilaisen kirjallisuuden "epäkansallisen aikakauden" ainoa huomattava runoilija.

Ferenc Herczeg (22. syyskuuta 1863 Versec (nyk. Vršac) – 24. helmikuuta 1954 Budapest) oli aikoinaan suosittu unkarilainen kirjailija, lehtimies ja konservatiivis-kansallismielinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ferenc Juhász oli unkarilainen runoilija ja Új írás -lehden päätoimittaja. Juhászin esikoiskokoelma Szárnyas csikó ilmestyi 1949. Eepoksissaan hän hyödyntää Unkarin historian tapahtumia.

Ferenc Karinthy oli unkarilainen kirjailija, toimittaja ja dramaturgi. Hän julkaisi muun muassa romaanin Epepe. Ferenc Karinthy oli kirjailija, matematiikan opettaja Frigyes Karinthyn poika.

Ferenc Kölcsey (1790–1838) oli unkarilainen runoilija, puhuja ja kriitikko. Opiskeltuaan lakitiedettä hän vetäytyi maatilalleen ja antautui kirjalliseen toimintaan. Hän oli vuodesta 1829 Szatmárin komitaatin ylinotaari ja sen edustajana valtiopäivillä 1832–1836.