|
Helen Dunmore
Helen Dunmore oli brittiläinen runoilija sekä lasten- ja nuortenkirjailija. |
|
Helen Fielding
Helen Fielding on englantilainen kirjailija, jonka tunnetuin teos on Bridget Jones: Elämäni sinkkuna. |
|
Helen Garner
Helen Garner on palkittu australialainen kirjailija. |
|
Helen Gurley Brown
Helen Gurley Brown oli yhdysvaltalainen päätoimittaja, kirjailija, kustantaja ja liikenainen. Hän toimi 32 vuotta Cosmopolitan-lehden vastaavana päätoimittajana. |
|
Helen Hunt Jackson
Helen Hunt Jackson oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka tuli tunnetuksi Amerikan alkuperäisasukkaiden oikeuksien puolustajana. |
|
Helen Keller
Helen Adams Keller oli yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija, aktivisti ja luennoitsija. |
|
Helen Zimmern
Helen Zimmern oli saksalaissyntyinen englantilainen kirjailija. Hän kirjoitti kertomuksia, joita julkaistiin kokoelmina, esimerkiksi Stories in precious stones (1873), Told by the Waves (1874), Tales from the Edda (1882), sekä tutkielmat Schopenhauer, his life and philosophy (1876) ja G. E. Lessing, his life and his works (1878). Hän käänsi englanniksi Gotthold Ephraim Lessingin teoksen Hamburgische Dramaturgie. |
|
Helena Böhlau
Helena (Helene) Böhlau, myös: Helene al Raschid Bey, oli saksalainen kirjailija. Hän oli naimisissa Al Raschid Beyn kanssa, ja he asuivat Konstantinopolissa, josta muuttivat Müncheniin. Hän on julkaissut sarjan rohkean realisminsa, osuvan luonteenkuvauksensa ja tunteikkuutensa vuoksi merkittäviä romaaneja ja novelleja, esimerkiksi Das Recht der Mutter, Der Rangierbahnhof (1896), Halbtier (1899), Das Haus zur Flamm (1907). |
|
Helena Janeczek
Helena Janeczek on saksalaissyntyinen italialainen kirjailija. Hän sai vuonna 2018 Strega-palkinnon teoksellaan La ragazza con la Leica. |
|
Helena Nyblom
Helena (Helene) Augusta Nyblom, o.s. Roed oli tanskalais-ruotsalainen kirjailija. Hän julkaisi neljä Noveller-nimistä kokoelmaa nimimerkillä H., kolme Dikter-nimistä runokokoelmaa (tanskaksi), teokset Dikt ja verklighet (1890), Det var en gång (1897) sekä muita satukokoelmia, Högvalla (1907), Väninnorna (1912), näytelmät Det ringer (1900), Hämnd (1904), Ett porträtt. Nimimerkillä H. A. N. hän julkaisi estetiikan tutkielmia Estetiska frågor. |