KOIRA JA SUSI
Sattuipa kerran niin, että pahanpäiväisen näköinen, nälkiintynyt susi ja pyylevä, hieno koira tutustuivat toisiinsa valtamaantiellä. Susi ihastui seuralaiseensa ja tiedusti uteliaana, kuinka toinen oli saanut ruumiinsa niin siunatun mainioon kuntoon. »No, kuule», vastasi koira, »minä varjelen isäntäni taloa varkailta, ja minulle annetaan siitä hyvästä oikein maukasta lihaa ruuakseni ja lisäksi kelpo asunto. Jos tulet mukaani ja teet niinkuin minä, niin sinäkin jaksaisit yhtä hyvin.» Susi suostui heti kauppaan, ja sitten ne taas marssivat yhdessä eteenpäin. Mutta matkan varrella susi osui katsahtamaan koiran kaulaan, jossa oli karvaton kohta, ikäänkuin jokin olisi sitä hangannut. »Hyvä veli», sanoi susi, »mikäs tuohon on syynä?» »Oh, ei se mitään merkitse», vastasi koira, »kaulaketjuni lienee vain hiukan kuluttanut karvoja». »Vai niin», tuumi susi; »jos uutta tointani varten tarvitaan kaulaketjukin, niin minusta on parempi olla myymättä vapauttani ruuanrippeistä.»