JAURES'N KUOLEMA.
Kaikkein suurin onnettomuus, minkä sota on aiheuttanut, on ollut Jaures'n kuolema, sillä hän merkitsi Ranskalle ja Europalle enemmän kuin kymmenen armeijakuntaa ja sata arkkiherttuaa. Ehdotin kerran painolakia, joka olisi voinut pelastaa hänet. Sen mukaan olisi jokaisessa artikkelissa, mikä julkaistiin sanomalehdessä, mainittava ei ainoastaan kirjoittajan nimi ja osoite, vaan myöskin se summa, mikä hänelle suoritetaan avustuksesta. Jos se kurja hölmö, joka murhasi Jaures'n, olisi tietänyt, että ne kolmivuotista asevelvollisuutta käsittelevät arvottomat artikkelit, joita hän oli lukenut, eivät olleet Ranskan avunhuutoja, vaan ne oli raapustanut joku oppimaton poloinen, joka halusi ansaita kolme francia, niin hän olisi tuskin uhrannut omaa henkeään riistääkseen elämän suurimmalta valtiomieheltä, minkä hänen maansa on synnyttänyt jälkeen Mirabeaun aikojen. Tuskin lienee liian paljo sanoa, että tämä kamala murha ja se hirvittävä sota, joka melkein pimensi senkin kaameuden, on nälkiintyneen sanomalehtimiehen kostoa yhteiskunnalle niin typerälle, että vaikka se ei sallikaan ihmisen täyttää hampaita, ellei hänellä ole siihen toimeen hyväksyttyjä edellytyksiä, se sallii jokaisen, olipa hän kuinka vaivainen, tietämätön, oppimaton ja typerä tahansa, täyttää sen aivot vaivautumatta edes ottamaan selkoa hänen nimestään. Milloin yleensä sekaannumme hänen ja hänen nylkijäinsä toimintaan, niin teemme sen määräämällä sensoreita estämään häntä kertomasta, ei valheita, kuinka ilkeitä ja vaarallisia ne lienevätkin ulkomailla omalle kansallemme, vaan totuutta.
Sosialismi on menettänyt johtajansa mannermaalla; mutta se on luja ja edustava pääkohdaltansa: se vihaa sotaa, ja se näkee selvästi, että sotaa käyvät aina työläiset, joilla ei ole mitään riitaa keskenään, vaan päin vastoin korkein yhteinen harrastus. Se vastustaa alituiseen pääoman vaarallista maasta vientiä tekemällä sen käytön kotosalla yhä tarpeellisemmaksi. Se tietää, että sota on romanttiselta puoleltaan "kuninkaiden urheilua", ja arvelee, että meidän olisi parasta vapautua kuninkaista, elleivät he saata tappaa aikaansa kansanvaltaisemmilla huvituksilla. Se toteaa sen tosiasian, että vaikka sanomalehdet huutavat meille, että nämä taistelut satojen peninkulmien rintamilla, missä kaatuneita on enemmän kuin taistelijoita menneiden aikojen sotaretkillä, ovat historian suurimpia, kyllästyttävät nämä koneteurastukset meitä niin hirvittävästi, että meitä hävettää kiittämättömyytemme sotureitamme kohtaan, kun emme enää kykene tuntemaan heihin nähden samaten kuin ennen verraten vähäpätöisistä kauheuksista sellaisista kuin Wateloo tai Inkermann ja Balaklava. Se ei unohda koskaan, että niin kauan kuin korkeampi opetus, kulttuuri, ulkomaanmatkat, maailmantuntemus, lyhyesti sanoen kaikki edellytykset tuntea ulkomaisia asioita ja äänestää älykkäästi, ovat rajoitetut yhden vähäisen luokan etuoikeudeksi ja suuret joukot ovat jätetyt köyhyyteen, ahtauteen ja tietämättömyyteen, niin kauan täytyy tuon vähäisen luokan hankkia suurten joukkojen kannatusta sodilleen julkaisemalla liehitteleviä julistuksia kansallisista hyveistä ja kiukkuisia purkauksia vihollisen roistomaisuuksista, lisäten tarpeen tullen tietoisia valheita ja vainoten tarmokkaasti kaikkia yrityksiä kertoa epämukavia totuuksia. Tässä ei ole aikomus syyttää junkkaria hirviöksi. Tietämättömiä on hallittava heidän tietämättömyytensä mukaan. Papin on keksittävä heille valeihmeitä; tiedemiehen on tarjottava taikaparannuskeinoja, lakimiehen on voitettava heidän lausuntonsa sofismeilla, väärällä paatoksella ja vetoamalla heidän ennakkoluuloihinsa; armeijan ja laivaston on huikaistava heidät juhlakulkueilla ja soittokunnilla, jylisevillä yhteislaukauksilla ja romanttisilla tarinoilla; kuninkaan on eristäydyttävä ihmiskunnasta ja muututtava epäjumalaksi. Siitä ei pääse mihinkään, niin kauan kuin sellaisia luokkia on olemassa. Muhamed, rohkein profeetta, joka konsanaan on heittänyt Jumalan yksiyden ja kaikkivaltiuden pantiksi hurjalle soturiheimolle, joka palvoi kiviään yhtä hartaasti kuin me palvomme herttuoita ja miljoonapohatoita, ei voinut hallita sitä uskonnollisella totuudella, vaan oli pakotettu turvautumaan järkyttäviin kuvauksiin helvetistä ja tuomiopäivästä, jotka hän keksi sitä tarkoitusta varten. Mitä muuta hän voi tehdä, ellei tahtonut jättää kansaansa turmion omaksi? Jos diplomatialla on sellainen aksiomi, ettei ihmisille pidä kertoa totuutta, ei se johdu laisinkaan siitä, että esim. Sir Edward Grey on mieskohtaisesti taipuvainen valehtelemaan; se on välttämättömyys, joka johtuu siitä, että ihmiset eivät kykene käsittämään totuutta.
Tämä asiain tila olisi aivan paikallaan, jos hallitsevat luokat todella harrastaisivat hallittavien parasta ja pettäisivät niitä niiden oman edun vuoksi. Mutta sitä ne eivät suinkaan tee. Epäilemättä ne käyttävät toisessa sijassa valtaansa pitääkseen pystyssä maata, jossa niillä on niin mahtava ja mukava asema; mutta ensi sijassa niiden tarkoituksena on säilyttää tämä asema köyhien lailliseksi järjestetyn ryöstön avulla. Ja sitä varten he liittyisivät Saksan junkkareihin Saksan ja Englannin työläisluokkaa vastaan yhtä auliisti kuin Bismarck auttoi Thiersiä kukistamaan Pariisin kommunin. Ja vaikka näin ei olisikaan laita, niin ei mikään saisi työläisluokkaa vakuutetuksi siitä, että ne, jotka nylkevät sitä säälimättä liikealalla, olisivat hienotunteisempia yleisissä asioissa, varsinkin kun on kysymyksessä sota, jonka avulla rikkaat ihmiset voivat ansaita paljon rahaa. Meidän sotilassäädyllämme on paljon suoranaista etua sodasta; mutta se tuottaa ainakin mieskohtaista vaaraa ja kärsimyksiä ja tappioita sen jäsenille. Mutta kapitalisti, jolla on osakkeita räjähdysaineissa ja tykeissä ja sotamiesten saappaissa, ei joudu minkään vaaraan tai kärsimysten alaiseksi. Voitto merkitsee Europan kapitalisteille, että he ensiksikin voivat määrätä viholliselle suunnattoman sotaveron ja sitten lainata hänelle rahaa sen suorittamiseksi; mutta työläisluokka saa tuottaa ja maksaa sekä pääoman että korot.
Niin kauan kuin asiat ovat sillä kannalla, on meillä myöskin oleva sotia ja salakähmäistä ja valheellista diplomatiaa. Ja tämä on yksi monista syistä rakentaa valtio tasaisemmille tuloille, koska ilman sitä on yhteiskunnallisen aseman ja yleisen kulttuurin yhtäläisyys mahdotonta. Kansanvalta ilman tasa-arvoisuutta on paljoa vaarallisempi petos kuin suora harvainvalta ja itsevalta. Ja ilman kansanvaltaa ei kannata toivoa rauhaa eikä meidän kannata vakuuttaa itsellemme, että sivistyksen pyhyys on suojeleva sitä enemmän kuin Rheimsin tuomiokirkon pyhyys on suojellut sitä, ei hunneilta ja vandaaleilta, vaan sivistyneiltä saksalaisilta gentlemaneilta.