VASTASYYTÖKSIEN TARPEELLISUUS.
Ja nyt joku, joka toivoo, etten olisi sanonut kaikkea tätä (hän kun on luultavasti puhunut hirvittävää pötyä Belgiasta viimeisen kuukauden ajan), kysyy varmaankin: "Miksi kaikki nämä vastasyytökset? Mikä on tehty, on tehty. Eikö nyt ole jokaisen englantilaisen velvollisuus tukahuttaa kaikkinainen erimielisyys yhteisen vaaran uhatessa?" j.n.e. Kaikkiin moisiin rukouksiin tulla säästetyksi niin kauhealta asialta kuin totuudelta minun täytyy vastata, että historian muodostavat pääasiallisesti vastasyytökset ja että minä kirjoitan historiaa, koska tarkka tapahtumain tuntemus ei ole vain tuiki tarpeen voidaksemme käyttäytyä jotenkuten järkevästi Europan edessä, kun välttämätön tilinteon päivä koittaa, vaan sillä on myöskin käytännöllistä merkitystä siihen vaaralliseen ja suoranaiseen tehtävään nähden, mikä meillä on edessämme; sillä nythän meidän on pyydettävä kansakunnalta sotamiehiä ja suunnattomia rahasummia. Sen on ratkaistava kysymys, onko tuossa pyynnössä vedottava peittelemättä meidän vapaudenrakkauteemme ja traditsioomme, jonka mukaan Englanti on maailman vapauden suojelija, eikä huonoihin lakeihin vanhentuneista sopimuksista, kaikellaiseen lorupuheeseen Kaiserin pirullisesta luonteesta ja rauhaarakastavan Englannin loukattuun sopivaisuuden tuntoon tai muuhun sentapaiseen hölynpölyyn, mikä on monet kuukaudet kuvottanut John Bullia. Epäilemättä oli melkein mikä hyvänsä puolustettavissa alussa, kun me kaikki puristimme lujasti toistemme käsiä ja kehotimme toisiamme olemaan pelkäämättä. Mutta nyt on aika rohkaista mielensä, tunnustella lihaksiaan, käsittää voimamme ja urheutemme arvo ja lausua totuus häpeämättä, rohkeiden ja lujaluontoisten miesten lailla, koettamatta päästä vastuunalaisuudesta ikäänkuin mitkäkin ulkoasiain-ministeriön juonen viralliset puolustelijat.