V.
KIRJEVAIHTOA VIELÄKIN.
Sotakamreeri Reiner pojalleen.
Tidanäs 3 päivänä tammikuuta 18..
Sinähän olet aivan järjiltäsi, rakas Wilhelmini! Mitä peeveliä voit pyytää minulta enempää kuin olen tehnyt! Kuka on etsinyt sinulle tuon jumalallisen naimiskaupan, ellen minä — kuka on järjestänyt sen? Jollet nyt tahdo hoitaa itseäsi, niin et ole ansainnut että sinua on autettu onneesi.
Sitäpaitsi, vaikka tahtoisinkin — toisin sanoen, jos olisi tarpeellista — niin mistä minä ottaisin varat? Mitä luulet maksaneen minulle koko tämän puuhan pitoineen, matkoineen ja lahjoineen ja… lahjomisineen kiusallisille velkojille? Niin, paljon enemmän kuin sinä voit aavistaakaan.
Olen antanut sinun olla siinä käsityksessä, että asiani ovat joutuneet vain vähäsen epäkuntoon, mutta nyt voin yhtä hyvin sanoa sinulle, että mukana seuraavat 500 kruunua on kaikki, mitä minä voin antaa, sillä onnettomuudeksi, rakas poikani, eivät asiani ole ainoastaan vähän epäkunnossa, vaan perinpohjin, niin tosiaankin, aivan kokonaan rappiolla.
Minulla on tuskin viidesosa jälellä Tidanäs'istä — joka luultavasti sekin ensi syksynä menee minulta — ja siitä viidennestä osasta ovat Brunsberg ja Samby kiinnitettynä.
Nämä maatilat menevät siis ensin, Tidanäs sitten.
Minulla ei sen jälkeen ole muuta neuvoa kuin koettaa saada lainan avulla jokin suurempi maatila arennille. Tämä on kyllä kovaa, mutta täytyy pysyä pystyssä ja niin vähän kuin mahdollista ajatella sitä mitä on ollut.
Mitä tulee asumiseenne Brunsbergissä ensi keväänä, niin asukaa
kernaasti siellä pari kuukautta, jos haluatte, mutta minä en ole
tilaisuudessa — tämä sanottuna aivan todenperään — tekemään mitään
valmistuksia mukavuudeksenne.
Mutta minun nähdäkseni ei sinun tarvitse surra tätä kovin paljon — lukuunottamatta osanottoasi minua kohtaan — sillä luultavasti on appesi jo tällä hetkellä tehnyt hyviä kauppoja sillä 75,000 kruunulla, jonka hän määräsi vaimosi myötäjäisiksi.
Sano tuolle kunnon miehelle, että sinä nyt itse haluat hoitaa raha-asiasi. Ja kun se tapahtuu, niin paina tarkkaan mieleesi kehoitukseni menetellä aina viisaasti ja harkitsevasti.
Jos haluat erikoisesti neuvojani tässä asiassa, niin kirjoita minulle ja saat luotettavimmat neuvot uskolliselta isältäsi
Lorentz Rainerilta.
J.K. Äitisi kirjoittaa erikseen. Hän on melkein mieletön surusta sen tähden, että meidän syksyllä täytyy muuttaa Tidanäsistä, mikä toistaiseksi luonnollisesti on syvin salaisuus.»
* * * * *
Tukkukauppias Clas H. tyttärelleen.
»Kiltti Viktorineni!
Pienestä kirjeestäsi näen erittäin suurella mielihyvällä, että sinusta alkaa tulla oikein hyvä vaimo, koska jo ajattelet mitä menee talouteesi.
Mutta, rakas ja hyvä lapseni, minulla on tässä ainoastaan pieni muistutus tehtävänä:
Naidun naisen tulee nimittäin kääntyä miehensä eikä isänsä puoleen.
Jumalan kiitos, rakastettu tyttäreni, että olemme onnistuneet saamaan sinut sellaisiin naimisiin, että voit joutua ainoastaan tilapäiseen puutteeseen, tai oikeammin sanoen, tilapäiseen pulaan, sillä sellaista pikkuseikkaa ei voi sanoa puutteeksi.
Myötäseuraavat 500 kruunua auttavat sinut luultavasti pulastasi.
Mutta, rakas Viktorineni, tästä lähtien saat olla niin kiltti, ettet vaivaa minua, sillä tänä talvena olen vähän huolissani mitä tulee raha-asioihin.
Sinä et voi ymmärtää tätä, hyvä lapseni, mutta käänny luottamuksella miehesi puoleen — hänen tarvitsee vain kirjoittaa isälleen.
Ja keväällä odotetaan teitä Tidanäsiin, jossa rakastettavat appivanhempasi tulevat tekemään kaikkensa sinun hauskuudeksesi. Omalla maatilallanne toivoakseni sinut myöhemmin yllättää omien vanhempiesi vierailu.
Isällisellä hellyydellä ja uskollisuudella
Clas H.