TIIROJEN LAULU.
Te huudatte säveltä julmaa
karin iltaan autioon,
veriseppeltä pilvet kun laittaa
jo hukkuvaan aurinkoon.
Te välkytte valkein siivin
kuin muistoina sydänten,
ah, jotka jo tuhkana painui
meren syliin ja pimeyden.
Kivikarien alastomuuteen
kuin huutonne iäksi jäis,
kuin uhmana unhoituksen
teidän siipenne välkähtäis.
Voi, elämän linnut yössä,
meren äärillä, kuoleman.
Minä kaipuuni vartijaksi
otan tiiran valkean.