YÖ
Voi, armas, on yö taas tullut,
ja kuollut tulpaani on
kuin kasvot kamalat, hullut
jääpaisteessa kuutamon.
Lumiaavikko akkunan alla
kuin hopeinen hautausmaa.
Joka tähtikin taivahalla
nyt kätkevi vainajaa.
Miks' elän ja tuijotan itään
kuin jotakin odottain!?
Ja kuitenkin tiedän: ei mitään
tule aamua — arki vain.