IV.
Minä olen monta nähnyt, mutta ei kukaan ole ollut niinkuin sinä. Minä olen monta rakastanut, mutta en ketään niinkuin sinua, sillä minä olen sairas rakkaudesta!
Tule, ilta! ja luo viileä varjosi kaduille, tule, ilta! ja vilvoita minun rintaani, sillä minussa palaa, tule, ilta! ja suo minun hukuttaa tuskani hänen rakkauteensa. Ah! on kuin edottaisi iäisyys minut armaastani.