JÄÄKARHUISTA, VALASKALOISTA JA HELSINGIN JUOPOISTA
Suunnitelmamme näyttää raukeavan. Se on suuresti valitettavaa, sillä se oli hyvänpuoleinen suunnitelma.
Kun oikeusministeriö ehdotti Helsingin yhteiselle raastuvanoikeudelle raastuvanoikeuden 7 ja 8 osaston toiminnan järjestämistä siten, että ne kokoutuisivat vuorotellen ensimmäiselle ja neljännelle poliisiasemalle tuomitsemaan eri poliisiasemille juopumuksesta pidätettyjä henkilöitä, laadimme, neuvoteltuamme asiasta harrastajien kanssa, suunnitelman, joka toteutettuna olisi juhlallisesti ja mieltäylentävästi vaikuttanut pääkaupungin katuelämään sekä ollut samalla voimallisena reklaamina kieltolain ja kovennettujen juopumusrangaistusten puolesta.
Olimme ajatelleet asian järjestettäväksi siten, että poliisikamarista olisi klo 9 aamulla lähtenyt kulkue, lippu ja torvisoittokunta etunenässä, kiertomatkalle poliisiasemalta toiselle, keräämään edellisen yön saaliin ja viemään sen tuomittavaksi. Millä tavalla kanisterit, viinapullot ja rikotut lasit olisi lippuun järjestettävä, se olisi tietysti jätetty taiteilijain sommiteltavaksi.
Sittenkun kaikki putkat olisi saatu tyhjennetyksi ja koko kohmeloväki riveihin järjestetyksi, olisi tämä viinamäen vartiokomppania lipun hulmutessa lähtenyt marssimaan Aleksanterinkatua pitkin ensimmäiselle poliisiasemalle, soittokunnan puhaltaessa tilaisuuteen sopivia marsseja, niinkuin:
»Jos kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi».
tai:
»Vuonna kuusikymmentäkuus».
taikka:
»Juoppouden valta vankka murretaan».
Me olemme vakuutetut, että tämä pohmeloisten paraati aamulla olisi herättänyt vähintäänkin yhtä ansaittua huomiota kuin sotaväen vahtiparaati keskipäivällä.
Aamukävelyllä olevat helsinkiläiset olisivat mitä vilkkaimmalla mielenkiinnolla tarkastaneet ohimarssivia rivejä ja lausuneet huomautuksiaan:
— Kattos kun Viinatsalolla on vielä olkia selässään!
— Tosa menee Ryypytheimo… se ostikin viime viikolla kokonaisen kanisterin.
— Äiti! Minkätähden isä ei ollut yöllä kotona ja minkätähden hän nyt kulkee noiden setien, kanssa?
— Oi voi, katsokaas Lunkreenia! Sehän on vanha raittiusmies. Niinkös nyt piti hänellekin käymän!
— Hihihi… Kurkiharjun kravatti on kääntynyt niskaan!
— Hei, Ovela! Sulla on väärä jalka… marssi tahdissa! Vasen…
Vasen…
Eilisestä lehdestä havaitsimme, että koska raastuvanoikeus on asettunut vastahakoiselle kannalle oikeusministeriön ehdottamaan järjestelyyn nähden, niin täytyy asia järjestää sillä tavalla, että jokaisella poliisiasemalla on aamuisin haastemies valmiina antamaan haasteen raastuvanoikeuden 7 tai 8 osaston istuntoon mieluummin samaksi päiväksi, jolloin pidätetty päästetään suojista pois.
Juhlakulkuettamme ei siis tulisikaan.
Me panemme jyrisevän vastalauseemme. Ja me toivomme yhä, että kulkue voidaan sittenkin tavalla tai toisella järjestää.
Toinen huomattava eilispäivän uutinen on, että valtio ryhtyy metsästämään jääkarhuja ja onkimaan valaskaloja. Valtiolla on sitä varten jo laivakin Petsamossa, Avance niminen, Aalesundista ostettu moottorikutteri, joka huhtikuussa lähetetään Karhusaareen ja Huippuvuorten länsipuolella oleviin seutuihin.
Koko valkoisen Suomen kansan onnentoivotukset seuraavat Avancea. Me toivotamme sille mahdollisimman paljon jääkarhuja ja mahdollisimman suuria valaskaloja, sen tyylisiä kuin profeetta Joonan nielijä. Mitä enemmän valtio nylkee jääkarhuja, sen vähemmän sen toivottavasti tarvitsee nylkeä meitä, uskollisia, mutta köyhiä alamaisiaan.