YHDEKSÄS KOHTAUS.
Edelliset. Frank (kantaen värirasiaansa toisessa kädessä ja
toisella sysäten edellänsä silimaalaria edellisestä näytöksestä).
FRANK.
Jos halu teill' on käydä jakohon,
Ammattiveli, herra, tässä on!
Pulistaan ruikuttaa hän ainiansa —
Kivetkin liikuttais se kovimmat —
Vaimostaan sairaast', urkupiipuistansa,
Jotk' kaiken päivää leipää vinkuvat.
Hänelle suokaa liikatavarat.
v. DANN.
Frank herra! Hän tääll' ylhääll' oli juuri.
Ja silloin hän jo lahjan sai;
Mut tarpeesensa on se kai
Vaan pisara, ja saantins' ei lie suuri.
No niin, hän suuremman viel' lahjan saa,
Kuitenkin teidän tähden. (Miehelle) Maalatkaa
Valmiiksi aita, sitten mielin määrin,
Te herra, hinta määrätkää,
Jos suurempikin, ei se ole väärin,
Puoleksi vaan sen tahdon ylentää.
Nyt työhön, aika on nyt tärkeää,
Nyt työnne tuottaa kasvun viljaisen voi.
SILIMAALARI.
Ah, armollinen herra, mulle on,
Mit' tunnen, ilmoittaa nyt mahdoton —
En teitä kyllin kiittää vaivainen voi.
v. DANN (raappien kiivaasti päätään). Rauhassa menkää, voideltu te En-voi Kuningas Mahdottoman valtion!
(Silimaalari rientää ulos.)