KYMMENES LUKU
Entisiä kokeita. — Tohtorin viisi arkkua. — Hormi. — Uuni. —
Käyttämistapa. — Varma menestys.
"On usein, hyvät herrat, koeteltu keksiä keinoja, joilla pääsisi kohoamaan ja laskemaan, kaasua tai pohjalastia vähentämättä. Franskalainen ilmassa-purjehtija Meunier luuli saavuttavansa tämän puristamalla ilmaa pallon etuosassa. Belgialainen, tohtori von Hecke koetti siipien ja leyhyttimien avulla saada aikoin kohtisuoraa liikettä, mutta se olisi useimmissa tapauksissa ollut riittämätöntä. Käytännölliset tulokset näistä kokeista olivat kaikkea merkitystä vailla.
"Minä päätin ryhtyä tähän asiaan suoremmin. Ensinnäkin jätän pohjalastin kokonaan syrjään. Se saattaa olla tarpeen ainoastaan pakkotilassa, esimerkiksi, jos koneistoni sattuisi särkymään tai minun täytyisi silmänräpäyksessä kohota ylös jonkun odottamattoman esteen tieltä.
"Minun keinoni, jolla saan pallon kohoamaan tai laskemaan, on yksinkertaisesti vain kaasun ohentaminen tai tihentäminen, muuttamalla pallossa olevan kaasun lämpötilaa. Ja tämän tarkoitukseni perille minä pääsen näin:
"Laivaan tuotiin, niinkuin huomasitte, gondolin mukana useampia arkkuja, joitten merkitystä ette tunne. Näitä arkkuja on viisi.
"Ensimmäisessä arkussa on noin 115 litraa vettä, johon minä lisään muutaman pisaran rikkihappoa, enentääkseni sähkön johtumista siinä. Tämän veden minä jaan alkuaineksiinsa voimakkaalla Bunsenin patterilla. Vedessä, niinkuin tiedätte, on kaksi volymia vetyä ja yksi volymi happea.
"Viimeksi mainittu nousee, patterin vaikutuksesta, positivisen polin kohdalla toiseen arkkuun. Kolmas arkku, tämän yläpuolella ja kaksi kertaa tilavampi, vastaan ottaa negativisen polin kohdalta vedyn.
"Kaksisuisten hanain kautta nämät kaksi arkkua ovat yhteydessä neljännen arkun kanssa, jonka nimi on seoksen arkku. Siinä nämä kaksi vedestä hajonnutta kaasua yhtyvät. Tämä seoksen arkku vetää noin puolitoista kuutiometriä.
"Tämän arkun yläosassa on platinasta tehty, hanalla varustettu putki.
"Huomaattehan jo, hyvät herrat: apparaatini on vain puhallusputki, jota minä lyhyyden vuoksi sanon hormiksi, happi- ja vetykaasua varten. Se kehittää enemmän lämpöä kuin sepän ahjo.
"Ryhdyn nyt selittämään apparaatini toista osaa.
"Ilmapalloni on hermeetisesti suljettu. Sen alaosasta lähtee kaksi rinnakkaista putkea, jotenkin lähellä toisiaan. Toisen alkupää on vetykaasun ylimmissä kerroksissa, toisen keskellä alimpia kerroksia.
"Näissä putkissa on aina vähän matkan päässä toisistaan lujia kautshukki-niveleitä, jotka antavat perää pallon heilahdellessa.
"Ne jatkuvat kumpikin gondoliin asti, päättyen sylinderimäiseen, rautaiseen arkkuun, jonka nimi on lämpöarkku. Sen kumpaisessakin päässä on luja laatta, samasta metallista tehty.
"Pallon alaosasta lähtevä putki menee tähän sylinderiin pohjalaatan kautta, muodostaen sen sisässä ruuvimaisen letkun, jonka päällekkäiset renkaat ulottuvat melkein yli koko arkun korkeuden. Ennenkuin letku lähtee sylinderistä ulos, menee se pieneen suippoon eli kooniin, jonka kupumainen kovera asema on alaspäin.
"Tämän koonin kärjestä jatkuu nyt toinen putki, joka, niinkuin jo sanoin, päättyy pallon ylimmäisiin kaasukerroksiin.
"Pienen suipon pohjakupu on tehty platinasta, jott'ei sulaisi hormin vaikutuksesta, sillä tämä sijaitsee rautaisen sylinderin pohjalla, keskellä ruuvimaista letkua, ja sen liekin pää koskettaa hiukan tätä kupua.
"Tiedättehän, hyvät herrat, mitä on kaloriferi eli putkiuuni, jolla huoneita lämmitetään. Tiedätte myös, mitenkä se vaikuttaa. Huoneen ilma kulkee uunin putkien kautta ja tulee ulos lämminneenä. Minun vast'ikään selittämäni laitos, ei, suoraan sanoen, ole muuta kuin kaloriferi.
"Ja kuinkas siinä nyt käy? Kun hormi on sytytetty, lämpenee vety ruuvimaisessa letkussa ja suipossa ja nousee putkea myöten ilmapallon yläkerroksiin. Alempi osa letkua tyhjenee ja imee kaasua pallon alemmista kerroksista; tämä lämpenee, nousee ylös ja saa myötäänsä uutta vetyä sijaansa. Putkissa ja letkussa kulkee siis erittäin nopea virtaus; pallosta lähtenyt kaasu palajaa lämminneenä sinne takaisin.
"Kaasun volymi lisääntyy jok'ainoalta lämpöasteelta 1/480:lla osallansa. Jos minä kohotan lämpömäärän 18:lla asteella,[13] niin laajenee vety ilmapallossa 18/480:llä eli 45 kuutiometrillä. Se lykkää siis edestään 45 kuutiometriä ilmaa, ja siten kasvaa pallon kohoamisvoima 72 kilolla. Sen saavuttamiseksi pitäisi siis vähentää sama määrä pohjalastia. Jos minä nostan lämpömäärän 180:lla asteella,[14] niin kaasun volymi tulee 180/480 entistänsä suuremmaksi; se lykkää silloin tieltään 450 kuutiometriä ilmaa, ja pallon nousuvoima kasvaa 720 kilolla.
"Huomaatte siis, hyvät herrat, kuinka helppo minun on saada melkoisia muutoksia aikaan tasapainossa. Ilmapallon volymi on laskettu niin, että se ilmamäärä, minkä pallo, puolilleen täytettynä, lykkää tieltänsä, painaa juuri yhtä paljon kuin pallon päällys ynnä gondoli matkustajineen ja kaikkine esineineen. Puolillaan se leijaa ilmassa kokonaan tasapainossa: ei nouse eikä laske.
"Päästäkseni nousemaan, minä sytytän hormin ja korotan kaasun lämpötilan korkeammaksi ympärillä olevaa lämpöä. Tämän lisälämmön vaikutuksesta kaasu ohenee ja laajenee ja paisuttaa pallon entistä suuremmaksi, ja pallo nousee sitä ylemmäs, mitä enemmän minä ohennan kaasua.
"Laskeutuminen saadaan aikoin tietysti siten, että hormin synnyttämä lämpö vähenee, ja kaasu pääsee jäähtymään. Nouseminen on siis oleva paljoa nopeampaa kuin laskeuminen. Mutta tämähän on varsin onnellinen seikka: minulla ei ole milloinkaan oleva syytä laskeutumaan nopeasti; pikainen nouseminen sitä vastoin on oleva tarpeellista esteitten väistämiseksi. Vaarathan ovat alhaalla eikä yläilmoissa.
"Sitä paitsi, kuten jo olen sanonut, on minulla mukana joku määrä pohjalastia, jota vähentämällä pääsen nousemaan vieläkin nopeammin, jos tarvitaan. Venttili pallon yläosassa on yksinomaa hätäventtili. Pallossa on aina oleva sama määrä kaasua. Lämmön muutokset, jotka minä saan aikaan kaasussa, riittävät sinänsä vaikuttamaan pallon nousemista ja laskemista.
"Ja nyt, hyvät herrat, lopuksi vielä eräs yksityisseikka.
"Vedyn ja hapen palaminen hormin päässä synnyttää pelkkää vesihöyryä.
Sen vuoksi olen varustanut rautaisen sylinderin alapohjan
pääsyventtilillä, joka aukenee vähintäin kahden atmosferin painosta.
Saavutettuaan siis tämän ponnistusvoiman, lähtee höyry itsestään ulos.
"Ja tässä nyt tarkkoja numeroita.
"Sadan kahdentoista litran määrä vettä, alkuaineksiinsa hajoitettuna, antaa 90 kiloa happea ja 12 kiloa vetyä. Tämä vastaa atmosferin puristuksessa 50 kuutiometriä edellistä ja 100 kuutiometriä jälkimmäistä, yhteensä 150 kuutiometriä seosta.
"Hormin hana, kokonaan avattuna, käyttää 720 dm3 tunnissa, palaen vähintänsä 6 kertaa niin kovalla liekillä kuin suuret katulyhdyt. Keskimäärin, ja pysyäkseni jotenkin alhaalla, en tule polttaneeksi kuin 240 kuutiometriä tunnissa. 112:lla litralla vettä saatan siis purjehtia ilmassa 630 tuntia, toisin sanoen hiukan enemmän kuin 26 vuorokautta.
"Mutta koska minun sopii laskea maahan milloin tahdon ja uudistaa vesivarastoani, niin saattaa matkani aika jatkua äärettömiin.
"Siinä nyt salaisuuteni, hyvät herrat. Se on yksinkertainen eikä saata, enempää kuin muutkaan yksinkertaiset asiat, olla onnistumatta. Kaasun oheneminen ja tiheytyminen, — siinä minun keinoni. Ei se vaadi hankalia leyhyttimiä eikä mekanillista mootoria. Kalofireri, joka saa aikoin muutoksia lämpötilassa, hormi, joka uunia lämmittää, eiväthän ne ole hankalia eivätkä painaviakaan. Minun on luullakseni onnistunut yhdistää kaikki vakavat ehdot asian menestymiselle."
Tähän päätti tohtori Fergusson puheensa, ja kuulijat taputtivat hänelle hartaasti käsiään. Ei ollut kellään mitään muistuttamista. Kaikki oli ennalta harkittu, visusti punnittu.
— No niin, — virkkoi kapteeni; — saattaa se sentään olla vaarallista.
— Mitäpä siitä! — vastasi tohtori; — kunhan vaan on sovelias käytettäväksi.