TE NAISET — —
Te naiset, te naiset, te näyttelijät, te petätte, peitätte yhä, te lainaatte lapselta katsehen ja ilmenen tekopyhän. Te petätte itsenne, petätte muut, kun sidotte silmät, tukitte suut ja käytte kuin nunnien kuvat, kuin enkelit tusinataiturin palapiirtehin säveän säädyllisin, näin täyttäen luulot ja luvat. — —
Oi ollapa kerranki ihminen ja valimostanne vapaa! Te pelkäätte sääntöjen sävyä ja kotien kireää tapaa; vaan ponnisteltua uuvuksiin te lankeette kaapunne laskoksiin ja silloin joskus ma mietin: Mitä hyötyä näytellä enempää, tekin tahdotte miestä miellyttää ja koljette vireissä vietin — —