VIIDESKUUDETTA LUKU.
Pareš Babu sanoi: »Binoi, minä toivon, ettette tee mitään uhkarohkeata vain siitä syystä, että haluatte pelastaa Lolitan pulasta. Meidän yhteisössämme vallitseva kiihtymys ei suuria merkitse — se mikä nyt heidän mieliänsä kuohuttaa, unohtuu muutamassa päivässä.»
Binoista tuntui siltä, että Lolita oli terästänyt häntä tekemään velvollisuutensa. Hän tiesi, että sellainen liitto olisi yhteiskunnan kannalta hankala, ja sitäpaitsi, että oli otettava huomioon Goran suuttuminen — mutta velvollisuuden kutsuessa hän oli kokenut karkoittaa kaikki nuo epämieluisat ajatukset. Kun nyt Pareš Babu kehoitti kerrassaan jättämään velvollisuuteen vetoamisen huomiotta, tunsi Binoi itsensä sitäkin haluttomammaksi kääntymään takaisin. Hän virkkoi:
»Minä en kykene milloinkaan korvaamaan kaikkea sitä ystävyyttä, jota olette minulle osoittaneet, ja minusta tuntuu sietämättömältä ajatella, että olen aiheuttanut teidän perheessänne vähintäkään onnettomuutta yhden ainoankaan päivän aikana.»
»Binoi, te ette täysin noudata minun ajatustani», virkkoi Pareš Babu. »Minua ilahduttaa, että osoitatte meille sellaista huomaavaisuutta, mutta kun tarjoudutte naimaan tyttäreni siten osoittaaksenne kunnioitustanne, ette osoita suurtakaan huomaavaisuutta tyttäreni tunteille. Sen vuoksi minä teille huomautin, ettei tämä vaikeus suinkaan ole luonteeltaan niin vakava, että teidän tarvitsee tarjoutua pienimpäänkään uhrautumiseen.»
Nyt Binoi oli joka tapauksessa vapaa kaikesta vastuunalaisuudentunnosta, mutta hänen mielensä ei kiitänyt esteetöntä vapauden tietä aivan yhtä innokkaasti kuin kohoo ilmoille häkistään päästetty lintu. Nytkään hän ei näyttänyt tahtovan liikahtaa, vaikka se pidättyväisyyden pato, jota hän oli pitkät ajat rakentanut velvollisuudentunnon nojalla, oli havaittu tarpeettomaksi. Siinä, missä hän vielä äsken oli astunut jokaisen askelen peläten ja vapisten ja alinomaa peräytyen, hän nyt vallitsi koko aluetta ja havaitsi olevan vaikeata peräytyä. Siinä kohdassa, johon hänen velvollisuutensa oli hänet kädestä pitäen taluttanut nyt sanoen: »Nyt voit palata, veikkoseni, sinun ei tarvitse lähteä kauemmaksi», hänen sydämensä sanoi: »Sinä voit peräytyä, jos tahdot, mutta minä jään tänne.»
Nyt, kun Pareš Babu ei virkkanut asiasta enempää, Binoi sanoi: »Teidän ei pidä ajatella, että minä aioin tehdä jotakin vaikeata velvollisuuden vaatimuksesta. Jos vain suostutte, niin minulle ei tuota mikään suurempaa iloa kuin sellainen hyvä onni — minä vain pelkäsin, että —»
»Teillä ei ole minkäänlaista pelon syytä», keskeytti Pareš Babu hetkeäkään epäröimättä. Hänen totuudenrakkautensa sai hänet suoraan tunnustamaan: »Minä olen kuullut Sutšaritalta, ettei Lolita ole teille ynseä.»
Binoin sydämessä läikähti ilo, kun hän kuuli Sutšaritan saaneen tietoa Lolitan sielun syvimmästä salaisuudesta. Hän ihmetteli, milloin ja miten asiasta oli puhuttu. Väkevä ja salaperäinen riemu värähdytteli hänen mieltänsä, kun hän ajatteli olleensa noiden kahden ystävyksen keskustelun esineenä. Hän sanoi heti:
»Jos pidätte minua hänen arvoisenaan, niin minä puolestani en voi kuvitella itselleni mitään suurempaa onnea.»
»Odottakaahan hieman», sanoi Pareš Babu. »Minä menen yläkertaan puhuttelemaan vaimoani». Pareš Babun tiedustellessa Bordašundarin mielipidettä viimeksimainittu vaatieli: »Binoin tulee liittyä Brahma Samadžiin.»
»Se on selvää sanomattakin», vastasi Pareš Babu
»Meidän täytyy saada se asia ensin päätökseen» sanoi Bordasundan.
»Lähetä siis hakemaan Binoita.»
»Meidän on siis määrättävä päivä juhlallista seurakuntaan ottamista varten», virkkoi Bordašundari enemmittä esipuheitta, kun Binoi oli saapunut.
»Onko seurakuntaan ottaminen ihan välttämätöntä?» kysyi Binoi epäröiden.
»Ihan välttämätöntä, epäilemättä!» huudahti Bordašundari. »Mitä arvelettekaan? Kuinka voisitte muuten liittyä avioliiton nojalla brahmoperheeseen?»
Binoi seisoi allapäin mitään vastaamatta. Näytti siis siltä, että Pareš
Babu, kuullessaan hänen haluavan mennä naimisiin hänen tyttärensä
kanssa, oli pitänyt varmana, että hän tietenkin liittyy Brahma
Samadžiin.
»Minä kunnioitan erinomaisesti Brahma Samadžia», sopersi Binoi, »ja tähän saakka ei käytökseni ole millään tavalla ollut ristiriidassa sen opetusten, kanssa. Mutta onko ihan välttämätöntä että tulen jäseneksi?»
»Jos mielipiteenne kerran ovat sopusoinnussa meidän mielipiteittemme kanssa, niin mitä haittaa vaikka liityttekin jäseneksi?» kysyi Bordašundari.
»Minun on mahdoton sanoa, ettei hindulainen yhteiskunta merkitse minulle mitään», selitti Binoi.
»Siinä tapauksessa olette menetellyt väärin ollenkaan tätä kysymystä herättäessänne», valitti Bordašundari. »Oletteko ilmaissut halunne mennä naimisiin tyttäremme kanssa ainoastaan siitä syystä, että meitä säälitte tai tahdotte tehdä meille hyvää?»
Tuo oli Binoille kova isku, sillä hän huomasi, että hänen kosintansa tosiaankin näytti loukkaukselta.
Vuotta aikaisemmin oli annettu uusi siviiliavioliittoa koskeva laki, ja siihen aikaan Binoi ja Gora olivat kirjoittaneet erittäin voimallisesti sitä vastaan sanomalehdissä. Siitä syystä Binoin oli nyt vaikea selittää, ettei hän ollut hindu, ja mennä siviiliavioliittoon.
Hän huomasi nyt, ettei voinut toivoa Pareš Babun suostuvan suunniteltuun avioliittoon, jos hän, Binoi, pysyi hindulaisena. Niinpä hän nyt huokasi, nousi, kumarsi kummallekin ja virkkoi puolustellen: »Suvaitkaa antaa minulle anteeksi; en sano enää mitään, jottei syyllisyyteni vielä lisääntyisi.» Sitten hän poistui huoneesta. Mennessään alakertaan hän näki Lolitan istuvan yksin pienen pöydän ääressä kuistikon kulmauksessa kirjeitä kirjoittaen. Askelia kuullessaan Lolita loi katseensa ylös ja silmäili Binoita tuokion ajan levottomin ilmein. Lolita tunsi Binoin jo pitkät ajat — hän oli usein silmäillyt hänen kasvojansa, mutta nyt katse tuntui ilmaisevan jotakin syvää salaisuutta. Lolitan ajatusten salaisuuden, jonka vain Sutšarita tunsi, kertoivat nyt Binoille tummien ripsien varjot, ja hellä katse oli kuin pilvi, jossa piilee tulevan sateen viileys. Se katse, jonka Binoi vuorostaan ohimennen häneen loi, herätti hänen sydämessään äkillisen tuskaisen tunnon. Binoi ei virkkanut sanaakaan, kumarsi Lolitalle ja asteli portaita alas.